EU julkaisi ohjeistuksensa verkon neutraliteetista

EU:n televiranomainen julkaisi teleoperaattoreille ohjeistuksensa internetin neutraliteetti kysymyksessä.

EU:n oma viestintävirasto Berec julkaisi selkeän ohjeistuksen operaattoreille siitä mitä EU-parlamentti linjasi viime vuonna verkon neutraliteetista, ohjeistuksella halutaan selventää mitä operaattori voi alueella tehdä.

Ohjeistuksessa mainitaan etteivät operaattorit saa mielivaltaisesti päättää mitkä verkon palvelut ovat niin sanottuja hitaita ja nopeita, tämä käytännössä estää operaattoreita toimimasta välistä vetäjänä, jossa operaattori vaatisi esimerkiksi Googlelta tai Facebookilta erityistä korvausta siitä että palvelut toimivat operaattorin asiakkaille nopeammin kuin vaikkapa kilpailijan palvelut.

EU kuitenkin hyväksyy operaattoreille mahdollisuuden hidastaa yhteyttä yksittäisten verkkoprotokollien kohdalla, kuten esimerkiksi torrent -sekä VPN-liikenteessä. Esimerkiksi suomessa operaattorit ovat varanneet itselleen aina mahdollisuuden tähän, tätä käytetään kuitenkin erittäin harvoin ja vain silloin kun verkko joutuu koville tietyn tekniikan vuoksi, tämä ehto on myös kirjattu Berecin ohjeistukseen.

Ohjeistuksessa myös mainitaan ettei operaattorilla ole oikeutta estää käyttäjiä jakamasta käyttämäänsä internet-yhteyttä (tethering) ja että käyttäjille on taattava oikeus valita itse laitteensa joilla yhteyttään käyttää.

Operaattorit eivät saa myöskään hyötyä kehittämistään datakatoista, operaattori ei saa eriyttää mitään palvelua datakattojen ulkopuolelle, tämäkin on omiaan estämään operaattorin välistävetoja, esimerkiksi Netflix olisi yksi potentiaalinen “välistävedon uhri”.

LÄHDE: Berec

Viestintävirasto haluaa kiristää kiinteän laajakaistan mainontaa

Nykyisellään internet-operaattorit mainostavat tarjoamiaan kiinteän laajakaistan yhteyksiä teoreettisella maksiminopeudella, tämä nopeus ei aina pidä viestintäviraston mielestä paikkaansa joten siihen halutaan nyt puuttua.

Nykyisellään operaattori saa luistaa mainostettavasta nopeudesta jopa 60 prosenttia, eli asiakkaalle taataan vain 40 prosentin nopeus luvatusta. Kiristyksen myötä taattu nopeus pitäisi olla vähintään 75 prosenttia mainostettavasta yhteysnopeudesta.

Viestintäviraston kehitteillä olevaa linjausta vastustaa Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom Ry.

FiComilla pelätään että operaattorit joutuvat uuden säädöksen myötä mahdollisesti jopa pudottamaan liittymien maksiminopeuksia jotta pystyvät näyttämään virastolle asiakkaiden saavan vähintään tuon 75 prosentin osuuden mainostettavasta nopeudesta.

FiComin lakimies Marko Lehtinen ihmettelee mihin viraston kaaveilemaa kiristystä tarvitaan, "mitä ongelmaa tällä pyritään ratkaisemaan?"

Lehtisen mukaan saavutettu nopeus ei aina johdu operaattorista, syynä voivat olla asiakkaan laitteisto tai taloyhtiön sisäverkon toteutus joka ei kestä operaattorin tarjoamia nopeuksia.

Kiristys juontaa juurensa EU:n asetuksesta.

LÄHDE: Aamulehti

Google piilottaa jatkossa rikollisten tiedot entistä laajemmin

Google on muuttamassa käytäntöjä sen suhteen kuinka se poistaa tai piilottaa henkilökohtaisia hakutuloksia Euroopassa.

EU päätti vuoden 2014 keväällä että Googlen on kuunneltava EU-kansalaisten poistopyyntöjä ja toteutettava ne mikäli poistopyyntö täyttää tietyt ehdot.

Google on poistanut henkilökohtaisia tietoja siten että ne poistuvat eurooppalaisista hakutuloksista kuten verkkosivulta google.fi. Google.com osoitteesta tulokset olivat jälleen nähtävissä.

Nyt tähän on tulossa muutos, jatkossa Google selvittää teknisesti mistä päin maailmaa hakutuloksen antaja on tulossa ja rajoittaa hakutuloksia sen perusteella, käyttää sitten google.comia tai google.fiitä.

Muutosta perustellaan EU:n tietosuojavaltuutettujen kanssa käydyistä keskusteluista joissa valtuutetut toivoivat muutoksia Googlen nykyisiin, ilmeisesti tehottomiin käytäntöihin. Valtuutettujen mielestä ilmeisesti vakavia rikoksia tehneillä on oikeus pysyä piilossa maailman suosituimmasta hakukoneesta.

Hakukone päivitetään tukemaan uusia käytäntöjä jo tämän viikon aikana.

LÄHDE: Google Europe Blog

Safe Harbour päivitetty Privacy Shieldiksi

Uuden sopimuksen piti olla valmis jo viime kuun lopulla, hieman myöhästyttiin mutta nyt se on vain täytäntöön panoa vaille valmis.

Taustaa:

Safe Harbour (tai Safe harbor) oli EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus  jonka ansiosta EU:n alueella toimivat yriykset saivat säilöä eurooppalaisten henkilötietoja yhdysvaltalaisilla palvelimilla, turvallisesti ja lain suojaamina.

Viime vuonna EU-tuomioistuin päätti mitätöidä sopimuksen koska sen mielestä Yhdysvallat ei pitänyt osaansa  sopimuksesta. Sopimuksessa heidän vastuulle annettiin tietojen tietoturvallinen säilytys, NSA-vakoilutapaukset kuitenkin todistivat että dataan pääsi ulkopuoliset tahot.

Mitätöinnin jälkeen tuli kiire niin EU:ssa kuin yhdysvalloissakin luoda uusi sopimus, määräaika kerkesi mennä jo se oli tammikuun lopulla mutta parempi nyt kuin myöhemmin sillä yrityksissä joissa tietoja käsitellään ollaan oltu hyvin vaikeassa tilanteessa epäselvien käytäntöjen vuoksi.

Uusi privacy shield, Safe harbour 1.1:

Periaatteessa uusi privacy shield -sopimus ei muuta asioita suuntaan taikka toiseen, yrityksillä on edelleen samat vastuut mutta erityisesti yhdysvalloilla valtiona on erityinen vastuu datan suojelemiseksi, myös yrityksien toimintaa tullaan tarkkailemaan jatkossa enemmän.

Yhdysvaltojen edustajat ovat ilmoittaneet EU:lle “kirjeellä” ettei maa tee massavalvontaa eurooppalaisista sekä että eurooppalaista tietoliikennettä viranomaiset tarkkailevat vain rajoitetusti sekä vahvoilla suojatoimilla. Kyseisiä väitteitä nyt ei voi kukaan uskoa tosissaan todeksi mutta tähän on ilmeisesti vain tyydyttävä.

Euroopan unionilla olisi ollut tässä nyt hyvä paikka kehittää datakeskusbisnestä eurooppaan mutta uusi sopimus takaa sen ettei Yhdysvaltalaisilla tai tietoja siirtävillä eurooppalaisilla yriyksillä ole paikallisiin datakeskuksiin tarvetta sen enempää kuin aikaisemminkaan.

Huolissaan omista tiedoistaan olevat EU-kansalaiset voivat valittaa, kysyä ja vaatia tietojaan:

EU-kansalaisilla tulee olemaan sopimuksen myötä paremmat mahdollisuudet omien tietojensa liikkeiden selvittämiseen, yritykset pakotetaan selvittämään ja kertomaan yksittäisen kansalaisen henkilötietojen sisällön tiettyyn vastausaikaan mennessä.

Kansalainen voi myös valittaa ja kysellä datansa perään  EU:n tietosuojaviranomaisilta, tälle ei kuitenkaan ole merkattu erikseen mitään vastausaikaa.

Yhdysvaltojen puolella taas valitus tulee kohdistaa FTC:lle jonne yhdysvallat nimittää uuden oikeusasiamiehen huolehtimaan valituksista ja kyselyistä.

Uutta sopimusta ja sen mahdollista päivittämistä tullaan miettimään jatkossa vuosittain pidettävissä istunnoissa jossa Euroopan unionin sekä yhdysvaltojen edustajat tapaavat toisensa.

Astuu voimaan tulevina kuukausina:

Uusi privacy shield -sopimus olisi tarkoitus saada voimaan lopullisessa muodossaan noin kolmen kuukauden sisään.

Sopimus ei ole vielä julkinen joten mitään yllä olevaa ei voi pitää vielä tarkasti oikeana, kolme kuukautta on pitkä aika ja pienet kohdat sopimuksessa voi vielä muuttua.

Yritykset alttiina oikeustoimille:

Arviolta noin 4 000 yritystä euroopassa on joka tapauksessa nyt hyvin vaikeassa tilanteessaa, niiden toimintaa ei suojaa mikään laki tai taho joten henkilötietojen luovuttaminen yhdysvaltalaiselle palvelimelle on käytännössä laitonta.

Tämä taas mahdollistaa kanteiden nostamisen yhtiöitä vastaan, ellei sitten EU tee vielä erikseen päätöstä joka takaa yhtiöille sopimuksen täytäntöönpano ajaksi haastesuojan, näin tuskin kuitenkaan tulee käymään koska se sotisi jo liian monen muun asian kanssa ristiin.

LÄHDE:  Euroopan unioni / YLE

EU-ihmisoikeustuomioistuimen päätös: Työnantaja saa seurata yksityisviestittelyä

Viime viikolla Euroopan ihmisoikeustuomioistuin teki päätöksen jonka mukaan työpaikka saa seurata työntekijänsä yksityistä viestintää, ilman että rikkoisi työntekijän oikeuksia.

Varsinkin suomalaisessa mediassa juttua on uutisoitu siten että se koskisi kaikkea mahdollista työntekijän viestintää millä tahansa laitteella ja samalla on unhodettu kertoa yksi tärkein pointti joka lieventää asiaa huomattavasti.

Työnantaja saa seurata mitä tahansa toimia työntekijälleen työvälineeksi antamassaan laitteessa (työnantajan resurssi), on se sitten puhelin tai tietokone ja päätös on tässä tapauksessa linjaus sille että työnantajan on hyväksyttävää seurata juurikin näitä välineitä, eli sitä mitä työntekijät niillä tekevät työnsä lisäksi.

Äkkiseltään voisi  pitää huonoa huumorina kyseistä tapausta jossa työntekijä sai potkut siitä että oli keskustellut perheensä kanssa Yahoo Messenger sovelluksen kautta työnantajan työntekijälleen luovuttamalla tietokoneella.

Yksityiskohtia kuitenkaan tietämättä potkujakaan ei sellaisenaan pitäisi heti pitää huonona vaihtoehtona, taustalla voi olla myös muuta härkkää työntekijän ja työnantajan välillä tai sitten Yahoo Messengerin käyttäminen on todella hidastanut työntekijän työpanosta aivan liikaa.

Työpaikan käytännöissä oli kuitenkin ilmoitettu ettei yksityistä viestittelyä hyväksytä työnantajan omistamilla laitteilla vaan kaiken viestinnän on liityttävä työhön.

Kerkiääkö EU ja Yhdysvallat sopimaan uutta "Safe Harbouria" määräaikaan mennessä?

Uudelle sopimukselle on lyöty määräaika jo ensi kuun lopulle ja mikäli sopimusta ei synny, joutuvat Yhdysvaltalaiset IT-jätit mahdollisesti suurten sakkojen "uhreiksi".

Safe Harbour sopimus luotiin EU:n ja Yhdysvaltojen välille jotta Yhdysvaltalaiset yritykset saavat tallentaa EU-kansalaisten tietoja Yhdysvalloissa oleviin palvelimiin.

Safe Harbour -sopimus kuitenkin kumottiin EU:ssa koska katsottiin että Yhdysvallat ei ole enää turvallinen maa säilyttää tietoja, johtuen siitä että maan tiedusteluviranomaiset hyödyntävät sopimusta saadakseen tietoja EU-kansalaisista suoraan yrityksiltä joita sopimus koskee.

Vaihtoehdoksi on jäämässä käytännössä vain se että Yhdysvaltalaisten yrityksien olisi tuotava tiedot EU:n alueella sijaitseviin datakeskuksiin.

Uutta sopimusta yritetään kuitenkin saada aikaan, sopimusta joka sallisi yrityksien jatkaa kuten ennenkin, ilman pakkoa tuoda palvelimia Eurooppaan, ilmeisesti sopimukseen halutaan saada tae ettei yritykset jakaisi tietoja EU-kansalaisista maan tiedusteluviranomaisille.

Yhdysvaloissa tämä tarkoittaisi lakiin tehtäviä muutoksia, sillä nyt maan tiedusteluviranomaisilla on oikeus päästä tietoihin käsiksi oikeuden päätöksellä ja NSA on myös todistettavasti varastanut tietoja erilaisista tietojärjestelmistä, niinkin ettei yhtiöt jotka ovat olleet tietovarkauden uhreina ole olleet asiasta tietoisia.

Mikäli kuitenkin käy niin ettei uutta sopimusta saada aikaiseksi tammikuun loppuun mennessä niin yritykset jotka eivät ole siirtäneet tietojaan EU:ssa sijaitsevaan datakeskukseen ovat vaarassa saada mittavat sakot EU:lta, elleivät pysty todistamaan selkeästi etteivät tiedot ole päätyneet tiedusteluviranomaisten haltuun missään vaiheessa, asia jota on lähes mahdoton pystyä todistamaan.

Yhdysvalloissa Jos yritys ei tarjoa tietoja viranomaisille edes oikeudenpäätöksen pakottamana, joutuu yritys myös kotimaassaan ongelmiin, niin oikeudellisiin kuten myös rahallisiin, joten tilanne on nyt hyvin vaikea kummallekin osapuolelle mutta ennen kaikkea yrityksille itselleen.

LÄHDE: Tivi

EU ei halua jakaa enää henkilötietoja Yhdysvaltojen kanssa

EU:n tuomioistuin on mitätöinyt Yhdysvaltojen kanssa solmitun Safe Harbor -sopimuksen, joka sallii EU maiden kansalaisten henkilötietojen tallentamisen jenkkiyrityksien palvelimille Yhdysvalloissa.

Safe Harbor luotiin sen vuoksi koska Yhdysvalloissa tietosuojalainsäädäntö ei vastaa EU:n asettamia ehtoja jonka mukaan Eurooppalaisilla yrityksillä on oikeus siirtää tietoja käyttäjistään unionin ulkopuolelle vain maihin joissa lainsäädäntö vastaa ehtoja.

Yhdysvallat kuitenkin onnistui luomaan Safe Harborin EU:n kanssa jota on hyvin vaikea ymmärtää ylipäätänsä, EU:lle riitti tässä tapauksessa kuitenkin Yhdysvaltalaisten yrityksien lupaus huolehtia tietojen turvallisuudesta, viime aikaiset NSA-paljastukset kuitenkin todistavat että yritykset eivät ole pystyneet pitämään lupauksiaan, joten tuomioistuin ei voinut muuta kuin mitätöidä sopimus.

Käytännön vaikutukset:

Mitätöinnillä on valtavat vaikutukset, esimerkiksi Googlen, Microsoftin, Applen ynnä muiden jenkkiyrityksien täytyy jatkossa keskustella jokaisen EU maan kanssa erikseen siitä salliiko se yritykselle oikeuden, vai vaatiko se jopa Venäjän tapaan palvelimet maahansa tai ainakin EU:n alueelle.

Unionimaat siis saavat takaisin itsemääräämisoikeuden asiassa, jota ennen kontrolloitiin EU tasolla.

On hyvin epätodennäköistä että jenkkiyritykset lakkauttaisivat palveluita Euroopasta mutta jos jokin tietty maa vaatii yrityksiä tallentamaan kansalaisten tiedot heidän kotimaassaan, on se kyseiselle maalle, esimerkiksi Suomelle valtaisa voitto.

Periaatteessa koko EU:n alue voi hyötyä taloudellisesti tilanteesta jossa jenkkiyritykset pakotetaan hankkimaan datakeskuspalvelut alueelta.

LÄHDE: Afterdawn

Microsoft tarjoaa lähdekoodit EU:n nähtäväksi

Ohjelmistojätti Microsoft on avannut Brysseliin Transparency Centerin joka tarjoaa EU-maiden viranomaisille pääsyn esimerkiksi Windowsin lähdekoodiin, lähdekoodit eivät ole kuitenkaan muokattavissa viranomaisten toimesta.

Tarkoituksena on tarjota EU:lle mahdollisuus tarkistaa Microsoft ohjelmistojen luotettavuus ja viime kädessä tarjota ohjelmistojen lähdekoodikin viranomaisten syynin alle ennen kuin yhtiö tuo palvelun tai ohjelmiston markkinoille.

Keskuksen avulla yhtiö hakee alueen valtioiden luottamusta ja yhteistyömahdollisuuksia.

Luottamus on ollut viime aikoina Yhdysvaltalaisiin IT-palveluyrityksiin kortilla johtuen NSA:n väitetystä vakoilusta, Microsoft tarjoaa nyt paremmin tukeaan EU:n valtioille jotta ne voivat tarkistaa mahdolliset epäilykset yhtiöltä suoraan ja selvittää esimerkiksi juuri lähdekoodien avulla onko Microsoftilla vakoilun kanssa mitään tekemistä.

Microsoft toivoo pystyvänsä tarjoamaan keskuksen avulla avoimen keskustelufoorumin alueen eri toimijoiden kanssa ennen kuin EU tai yksityissektori aloittaa sodan yhtiötä vastaan.

Microsoft ei ole perustanut palvelua vain tarjotakseen nuuskimismahdollisuutta EU-maiden viranomaisille vaan tarjotakseen myös apua erilaisissa tietoturva - ja muissa turvallisuusuhissa, yhtiö tarjoaa EU:n valtioille turvallisuusraportteja muun muassa ongelmista joita se on kohdannut alueella jo toimivissa Microsoftin palveluissa kuten Office365 sekä Azure pilvipalveluissa.

LÄHDE: Afterdawn / Microsoft EU Policy Blog

Sky kiusaa jälleen Microsoftia

Brittiläinen televisiokanavayhtiö Sky hyökkäsi jälleen Microsoftin kimppuun nimiasioissa. Sky haluaa nyt että Microsoft vaihtaa Skype tuotteen nimen koska se muistuttaa liikaa heidän tavaramerkkiään.

Muutama vuosi sitten Sky (British Sky Broadcasting Group) vaati Microsoftia vaihtamaan pilvipalvelu SkyDriven nimen samasta syystä, tuolloin kuitenkin Microsoft oli valmis muuttamaan nimen, joka sopikin tuolloin Microsoftin brändäykseen. Pilvipalvelu tunnetaan nykyisin nimellä Onedrive.

Hulluinta tässä nimikiistassa on se että Luxemburgilainen, EU:n tuomioistuin on Skyn kanssa samaa mieltä. Tuomioistuimen päätöksessä mainitaan että heidän mielestään Skype ja sen logo sekoittuvat liian helposti televisioyhtiön vastaaviin.

Microsoft on melko varmasti valittamassa tuomioistuimen päätöksestä joka ainakin tässä tapauksessa on melko älytön.

Viestintäsovellus Skype on julkaistu 11 vuotta sitten, Microsoft osti sovelluksen vuonna 2011.

LÄHDE: Reuters

Google News lähti Espanjasta, nyt kustantajat haluaisivat palvelun takaisin

Google on päättänyt ajaa Google News uutisaggregaatin alas Espanjassa tänään. Syy on tulevassa laissa joka on valmisteltu yksinomaan keinoksi rahastaa Googlea ja muita samankaltaisia palveluita.

Mikäli palvelut eivät suostu rahastukseen voi siitä koitua jopa 600 tuhannen euron sakot.

Nyt kuitenkin kustantajat ovat ymmärtäneet että laki on liikaa nykyaikaisessa maailmassa ja toivovat että Google News jäisi maahan, lakia he eivät halua unohtaa mutta toivoisivat että Google istuisi neuvottelupöytään vielä kerran jossa he voisivat keskustella jostakin “sopivasta” hinnoittelumallista.

Google Newsin lähtö maasta muun muassa heikentäisi kansalaisten asemaa tiedonsaannissa sekä häiritsisi negatiivisesti sanomalehtien ja muiden uutislähteiden liiketoimintaa väittää Kustantajien liitto (AEDE), samainen liitto oli innoissaan vielä hetki sitten kun laki meni läpi.

Google ei ole osoittanut minkäänlaista mielenkiintoa pitää palveluaan maassa, Google voisi mahdollisesti harkita asiaa uudelleen mikäli Espanja tulee järkiinsä ja korjaa tai hylkää kokonaan uuden lain, jonka pitäisi tulla voimaan vuoden alussa.

Google News ei Googlen omien sanojensa mukaan tuota rahaa joten palvelun pakkolypsäminen ei yksinkertaisesti ole kestävällä pohjalla tuolloin.

Monet uutiskeräyspalvelut joutuvat uuden lain vuoksi vetäytymään Espanjasta mikäli he siellä toimivat, ellei halua ole maksaa siitä minkä pitäisi olla ilmaista ja hyödyttää maan uutislähteitä.

Piraattikortti käytetty:

Uuden lain piti olla vastaus piratismiin ja estää muiden sisällön käytön toisissa palveluissa, sisältöä ei saa olla edes vähän esitettynä muissa palveluissa.

Google News toimii siten että se nappaa uutisesta otsikon sekä lyhyen yhteenvedon ja vie käyttäjän lopulta uutisen lähteelle, ja tämä oli juuri se kipeä paikka maan kustantajille jotka eivät ymmärtäneet verkon suosimia mahdollisuuksia.

Google News perustuu yhteistyöhön:

Sanomalehdet ja muut uutispalvelut voivat hakeutua mukaan tai vaihtoehtoisesti poistua palvelusta mikäli he sinne ovat tahtomattaan joutuneet. Googlen mukaan monet lähteet ovat tahtoneet itse mukaan palveluun, myös Espanjassa.

LÄHDE: Google News tiedote / The Register

Piraattivideo: Jos jo verkossa niin upota vain. Terveisin EU-tuomioistuin

EU-tuomioistuin on antanut merkittävän ennakkopäätöksen joka voi muuttaa verkkokäyttäytymistä kerta heitolla tekijänoikeudellisen materiaalin suhteen.

Aikaisemmin ollaan oltu siinä luulossa että kaikenlainen piraattivideoiden levittäminen sellaisenaan on laitonta ja siitä voi saada ylimitoitettuja sakkoja ja vuosiksi kuritushuonetta.

Nyt kuitenkin EU-tuomioistuimen ennakkopäätös vapauttaa sisällön jakamisen siltä osin jos jakaja ei ole piraattivideon alkuperäinen jakaja tai tässä tapauksessa enemmänkin lataaja.

Esimerkki: Jos verkossa on jo jossakin palvelussa piraattisisältöä ja palvelu mahdollistaa sen jakamisen embed -tai upotuskoodia hyödyntäen niin tuolloin upotusta on laillista hyödyntää myös omalla sivulla, ilman että syyllistyisi tekijänoikeusrikkomukseen.

Edelleen siis kuitenkin tekijänoikeusrikokseen syyllistyy kyseisen videon alkuperäinen lataaja mutta eivät muut.

Tekijänoikeusmafialle terkkuja:

Kotilainen kumppaneineen varmasti huutelee paikallisten lakien perään mutta jos Suomessa ei voida tehdä lakia joka on ristiriidassa EU:n lakien ja asetusten kanssa (mm. järkeä tekijänoikeuslakiin), niin miksi sitten Suomen lait olisivat tässä tapauksessa voimakkaampia kuin EU:n tuomioistuimen määräämä käytäntö?

Ennakkopäätöksen lähtökohdat:

Saksan liittovaltion tuomioistuin pyysi EU-tuomioistuinta antamaan ennakkopäätöksen juttuun jossa kantaja ei ole halunnut oman videonsa esittämistä vastaajan verkkosivuilla johon se oli tuotu upotuskoodia hyödyntäen.

LÄHDE: Digitoday

Internetin välityksellä tapahtuva murha mahdollista vuoden loppuun mennessä

Europol on varoittanut että on hyvin todennäköistä että vuoden 2014 loppuun mennessä on tapahtunut ensimmäinen “verkkomurha”.

Verkkomurha voisi olla esimerkiksi sellainen jossa tappaja hakkeroituu uhrin käyttämiin terveyttä ylläpitäviin laitteisiin kuten sydäntahdistimiin ja muihin verrattavissa oleviin laitteisiin ja aiheuttaa niihin tappavan oikosulun tai ohjelmoi ne väärin.

Europol myös uskoo että samankaltainen hakkerointi mahdollistaisi uudenlaisia kiristysmuotoja, kuten estämällä kiristettyä pääsemään omaan kotiinsa tai vaikkapa autoonsa ennen kuin hän on tehnyt vaaditun tehtävän.

Mitä enemmän laitteita menee verkkoon, samaten myös uhat niiden väärinkäyttämiselle lisääntyvät.

Huomio:

Usein kun perinteisiin laitteisiin aletaan liittämään internetiä hyödyntäviä ominaisuuksia, ei niiden tietoturvaa ole ajateltu melkeinpä laisinkaan, älytelevisioihin, jääkaappeihin ja valoihin on päässyt melko yksinkertaisin toimenpitein sisälle. Uusin lisäys “turhiin” verkkolaitteisiin ovat kodin älylukot joita voi hallita mukavasti puhelimestaan käsin, ennen kuin väliin tulee murtovaras.

LÄHDE: The Stack / Europol

EU:n kilpailuviranomaiset antoivat siunauksensa Facebookin WhatsApp ostolle

EU:n kilpailuviranomaiset eivät ole nähneet ongelmia helmikuussa julkistettuun, Facebookin WhatsApp kauppaan ja hyväksyvät sen omalta osaltaan sellaisenaan.

Ongelmia olisi saattanut tulla mikäli viranomaiset olisivat katsoneet kaupan kaventavan kuluttajien vaihtoehtoja viestintäsovelluksien tarjonnassa.

Kilpailukomissaari Joaquin Almunia kommentoi seuraavasti kauppaa: “vaikka Facebookin Messenger-palvelu ja WhatsApp ovat suosituimpia sovelluksia, useimmat ihmiset käyttävät useampaa kuin yhtä sovellusta.”

Facebook maksaa WhatsApp viestintäsovelluksesta 19 miljardia dollaria.

LÄHDE: YLE

Samsung vetäytyy Euroopan kannettavamarkkinoilta

Samsung on ilmoittanut että se vetäytyy Euroopan markkina-alueelta kannettavien tietokoneiden osalta.

Yhtiön tiedottaja ilmoittaa että yhtiö mukautuu nopeasti markkinoihin ja kysyntään ja siten he lopettavat kannettavien tietokoneiden myynnin Euroopassa kannattamattomana, mukaan lukien Chromebookit.

Varsinkin Chrome -tietokoneiden uskotaan tulevan valtavaksi trendiksi lähiaikoina mutta siltikin yhtiö meinaa lopettaa sen myynnin tällä hetkellä, parempi olisi ollut ehkä kuitenkin katsoa segmentti kerrallaan myynnin alasajoa tai ainakin erottaa Chromebookit yrityksen kannettava segmentistä.

Juurikin Samsungin Chromebookit ovat olleet menestyvien Chrome-tietokoneiden kärkinimiä ja nyt yhtiö vie ne pois markkinoilta, ei ehkä kuitenkaan nopeaa mukautumista…

Mikään ei toki estä sitä etteikö yhtiö saattaisi palata alueelle myöhemmin tulevaisuudessa.

Digitoday muistutti myös että tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan PC-tietokoneiden myyntilasku on jo tasaantunut.

LÄHDE: PC Advisor

Muut maat vaativat palveluyhtiöiltä tietoja USA:n nimissä

Yhdysvalloissa ja sen kumppanimaissa on voimassa oikeusapusopimus tai MLAT jonka ansiosta maat voivat naamioida omien viranomaisten tietopyynnöt Yhdysvaltojen oikeusministeriön pyynnöiksi.

Google ja monet muut yritykset raportoivat julkisesti vuosittain kuinka monta kertaa tietty maa pyytää yhtiöltä käyttäjiensä tietoja, luvut eivät kuitenkaan pidä sellaisenaan paikkaansa sillä yhtiöt eivät voi tietää kuinka moni USA:n nimiin menevä pyyntö tulee yhteistyösopimuksen kautta joltakin muulta maalta.

Sopimus nimittäin kattaa mahdollisuuden pitämään pyynnöt salaisina, niin salaisina ettei yritys voi tietää varmaksi mihin ja missä haluttuja tietoja tullaan käyttämään.

Yhdysvalloilla sama oikeus:

Sopimus on sama myös toisinpäin, nimittäin MLAT yhteistyössä olevat maat toimittavat samankaltaisin menetelmin myös Yhdysvaltoihin tietoja omista yhtiöistään, mikäli Yhdysvallat niitä pyytää.

Yhdysvaltalaisten yrityksien ei periaatteessa tarvitse vastata muihin kuin Yhdysvaltain oikeusministeriöltä tuleviin pyyntöihin sillä se on maassa laki.

Kun palveluyhtiöt saavat pyynnön muualta kuin Yhdysvalloista heillä on sanavaltaa asiassa melko paljon ja joskus pyyntöihin ei suostuta sellaisenaan.

MLAT kuitenkin auttaa näissä tapauksissa monia maita jotka tarvitsevat kipeästi tietoja palveluiden käyttäjistä rikosasian tutkinnassa, sillä mikäli he kuuluvat MLAT yhteistyösopimuksen piiriin (kuten koko E.U.) voivat he pyytää oikeusapua Yhdysvaltojen oikeusministeriöltä, tällöin ministeriö lähettää omissa nimissään tietojen luovutuspyynnön kyseisille yhtiöille ja heidän on pakko vastata myöntävästi, tämän jälkeen oikeusministeriö lähettää tiedot eteenpäin pyynnön suorittaneelle taholle.

Yhdysvallat voi sopimuksen myötä tehdä omia pyyntöjä myös muilta mailta ja tietoja luovutetaan jos pyynnön vastaanottaja maan omat lait hyväksyvät tietojen luovutuksen ja hankkimisen oikeusteitse yrityksiltään. Esimerkiksi Suomi on yksi niistä maista jotka ovat lain suhteen täysin MLAT-yhteensopivia.

Oikeusapupyyntöjä palveluiden käyttäjätiedoista tulee vain muutama:

MLAT-pyyntöjä ei kuitenkaan Yhdysvaltojen oikeusministeriön mukaan tule juurikaan mutta kun niitä tulee, niistä ei pidetä minkäänlaista kirjaa joka on vähintäänkin outoa, syyksi oikeusministeriö kertoi ettei sitä ole katsottu tarpeelliseksi. Tietoja myöskään siitä kuinka monta kertaa he ovat lähettäneet MLAT-pyyntöjä ei ole rekisteröity.

Suomessa taas ei ole julkisesti esillä Suomalaisiin palveluihin kohdistuneita oikeusapupyyntöjä mutta vuoden 2013 lakialoitteessa jonka tarkoitus oli tehdä Suomesta entistä MLAT-ystävällisempi mainitaan että pyyntöjä tulee vähän.

Eli nykyisin kun yritykset julkaisevat nuuskintapyyntöjen määrän, on yhteenlaskettu määrä todenperäisempi kuin maakohtainen luku, tosin Yhdysvallat rajoittaa lailla raportoimasta kansalliseen turvallisuuteen liittyviä pyyntöjään joten numerot ovat enimmillään muutenkin vain suuntaa antavia.

Raportit evät kuitenkaan ole yksistään jutun pointti vaan se että monella maalla on enemmän oikeuksia kuin voisi kuvitella, myöskin Yhdysvalloissa toimiviin yrityksiin ja se että kaikkeen ei NSA:n urkintaa tarvita kun Yhdysvallat voi vain pyytää tietoja ja usein se tulee myös ne saamaan, laillisesti.

LÄHDE: Motherboard, Finlex, U.S. Department of State

Bingistäkin voi nyt pyytää hakutuloksien poistamista

Google lanseerasi jokunen viikko sitten palvelun jonka avulla on mahdollista pyytää hakutuloksien poistamista EU-tuomioistuimen päätöksen nojalla. Nyt myös Microsoft on lisännyt hakupalvelu Bingiin vastaavan toiminnon.

Bing pyytää henkilökohtaiset tiedot tiedostona ja syyn poistamiselle jonka jälkeen se arvioi tarkasti jokaisen tuloksen poistopyynnön.

Microsoft ilmoittaa myös että pyyntölomakkeen täyttö tarkoittaisi suoralta kädeltä automaattista hakutuloksen poistamista vaan e arvioi tarkasti jokaisen tuloksen poistopyynnön yksityisyyden ja sananvapauden väliltä, joten voi olla että pyytämäsi hakutulos ei katoa palvelusta mihinkään.

Poliitikko, Pedofiili sekä huono lääkäri ovat pyytäneet Googlea poistamaan hakutuloksia

Tuoreen raportin mukaan eilen uutisoidun EU tuomioistuimen päätöstä on jo hyödynnetty pahimmalla mahdollisella tavalla.

BBC:n raportti väittää että ainakin yksi pedofiili, poliitikko sekä huonoja arvosteluja saanut lääkäri ovat pyytäneet Googlea poistamaan hakutuloksia joista ilmenee heidän taustansa.

Poliitikko ei pidä tiedosta josta ilmenee hänen käyttäytymisensä toimistossa, mitä ikinä se tarkoittaakaan. Pedofiili ei halua että hänen tuomiosta kerrotaan ja lääkäri haluaa että hänen saamat huonot arvostelut poistetaan hakutuloksista.

Eilen arvelin että henkilökohtainen kommenttini tuomioistuimen päätöksen seurauksista olisi ollut selkeästi ylimitoitettu mutta näin ei mitä ilmeisemmin olekaan.

Tarkennuksia päätöksestä odotetaan:

Tuomioistuin ei ole vieläkään tarkentanut päätöstään vaikka tarkennusta monet tahot odottavat, tähän tarvitaan selkeät säännöt siitä mitkä tiedot ovat sellaisia joita voidaan pyytää poistettavaksi, nykyisellään päätöksessä mainitaan vanhentunut sekä arkaluontoinen sisältö mutta niitä ei tarkenneta millään tavoin.

Henkilökohtaisesti kannatan edelleen sitä että poisto tapahtuisi vain oikeudenkäynnin tai ainakin jonkinlaisen oikeudellisen tahon kautta, eikä niin että jokainen kansalainen voi pyytää mitä vain poistettavaksi hakukoneesta, sillä nykyinen käytäntö olisi aivan liian raskas mille tahansa yhtiölle toteuttaa sellaisenaan.

Googlen on kerrottu kehittävän tekniikkaa joka helpottaa poistopyyntöjen jättämistä:

Googlen on mainittu kehittävän uudenlaista tekniikkaa jonka avulla poistopyyntöjen tekeminen yhtiölle olisi helpompaa. Tarkemmin ei ole kerrottu kuinka järjestelmä tulee toimimaan, siksi arvellaankin että järjestelmä tulee olemaan ellei samanlainen niin samankaltainen kuin järjestelmä josta voi ilmoittaa hakuyhtiölle laittomista sivustoista kuten esimerkiksi tekijänoikeusrikkomuksesta.

LÄHDE: TNW

EU-tuomioistuimen Google päätös on sekava ja vaaraksi sananvapaudelle

EU-tuomioistuin eilen antaman päätöksen mukaan Googlen on poistettava hakutuloksia tulosten kohteen sitä pyytäessä.

Tuomioistuimen päätös koskee erään Espanjalaisen miehen ja Googlen välistä riitaa jossa mies oli pyytänyt Googlea poistamaan tietoja hänestä jotka olivat vanhentuneita ja “arkaluontoisia”, Google ei tuolloin suostunut poistamaan tietoja koska se väitti sisällön olevan ulkopuolisella taholla.

Google ei suostunut poistamaan viittauksia omista hakutuloksistaan joten mies vei asian lopulta EU-tuomioistuimeen ja voitti jutun.

Päätös voi kuulostaa hyvältä mutta se on hyvinkin vajavainen jota on vähintäänkin vaikea tulkita, tuskin Google tulee noudattamaan päätöstä sellaisenaan vaan tiedon poistamiselle tullaan vähintäänkin vaatimaan oikeuden päätös myös jatkossa.

Päätöksessä mainitaan muun muassa: “Hakukoneen ylläpitäjä on velvollinen poistamaan henkilön nimellä suoritetun haun johdosta näkyvästä hakutulosten luettelosta linkit sivullisten julkaisemiin internetsivuihin, joissa on kyseistä henkilöä koskevaa tietoa, myös siinä tilanteessa, että kyseistä nimeä tai kyseisiä tietoja ei ole poistettu ensin tai poisteta samanaikaisesti näiltä internetsivuilta, ja tilanteen mukaan jopa silloin, kun niiden julkaiseminen mainituilla sivuilla on itsessään laillista”

Eli Googlen täytyisi alkaa sensuroimaan internetiä joka on suora isku sananvapautta sekä yleisen tiedon vapaata jakamista vastaan.

Päätöksessä mainitaan myös: “On katsottava, että kun otetaan huomioon kyseisiin ilmoituksiin sisältyvien tietojen arkaluonteisuus rekisteröidyn yksityiselämän kannalta ja se, että ilmoitukset on julkaistu alkujaan 16 vuotta sitten, rekisteröidyllä on perustellusti oikeus siihen, ettei noita tietoja liitetä tällaisessa luettelossa enää hänen nimeensä. Siltä osin kuin tässä tapauksessa ei näytä olevan olemassa erityisiä syitä, jotka oikeuttavat yleisön ensisijaisen intressin saada kyseiset tiedot saataviinsa tällaisen haun yhteydessä.”

Eli mikäli ja kun tätä päätöstä pidetään jatkossa ennakkopäätöksenä, voi kuka tahansa pyytää mitä tietoa vain poistettavaksi väittäen sen olevan arkaluontoista tai vanhentunutta, aivan sama onko kyse lähdesivusta jossa tieto pysyy sellaisenaan hakutuloksen poiston jälkeenkin.

Mahdollisia vaikutuksia:

Ajatellaan vaikka poliitikkoa joka on tehnyt rikoksen tai muuta hämärää ja joku kolmas osapuoli tuo sen julki, nyt poliitikko voi vaatia Googlea poistamaan hakutuloksista nämä yksittäiset viitteet ja pääsee nauttimaan kansan luottamusta kun tieto hänen tekemisistään ei päädy suurimman hakukoneen hakutuloksiin.

Jos oikein aletaan uittamaan muikkua niin näiden tulosten poistaminen voi häiritä myös printtimedian verkkosivuston mainostuloja ja aiheuttaa taloudellisia ongelmia. Tällä voi olla myös vaikutuksia siihen mitä Euroopan lehdistö enää voi tai haluaa edes julkaista jos se joutuu Internetin suurimman hakukoneen sensuurilistalle saman tien julkaisun jälkeen, juttujen teko ei vain enää ole taloudellisesti kannattavaa.

Roaming-maksujen poistuminen aiheuttaa paineita Suomalaisoperaattoreille

Toukokuussa 2013 EU:n komissaari Neelie Kroes alkoi ajamaan voimakkaasti Euroopan Unionin alueelle roaming- eli verkkovierailumaksujen poistamista mikä hänen mukaansa alentaisi eurooppalaisten puhelinlaskuja eri EU-maissa matkustaville, paikallistason tilanteesta Kroes ei mitä ilmeisemmin ole kiinnostunut.

Nyt europarlamentti on hyväksynyt Kroesin ehdotuksen ja odottaa nyt ministerineuvoksen hyväksyntää jotta siitä tulisi pysyvä laki EU-maiden välille.

Ehdotus on hyvin pelottava, Kroes ajaa tässä mitä ilmeisemmin lähinnä suurten monikansallisten teleoperaattoreiden asiaa eikä se paranna laisinkaan paikallistason operaattoreita tai heidän asiakkaitaan vaan lisää paineita nostaa kotimaan asiakaskunnan hintoja.

Kyse ei ole mistään pienestä asiasta vaan esimerkiksi Suomessa operaattorit joutuvat niin ahtaalle että se uhkaa dataliikenteen pakottamista siirtomääräisen laskutuksen suuntaan, kyseessä on kymmenien prosenttien laskujen kasvu jos Kroesin esitys hyväksytään myös ministerineuvoksessa.

Verkkovierailumaksujen täydellinen poistaminen on täysin absurdiajatus, muita pakotteita operaattoreita kohtaan voitaisiin kyllä ajaa, kuten maksujen selvää pienentämistä jolloin pienet paikallisoperaattorit eivät joutuisi niin kovaan paineeseen kuin nykyinen esitys ne tulee vääjäämättä pakottamaan.

Kommentteja kentältä:

DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisäsen uskoo että kotimaisten liittymien hinnat voivat nousta jopa kymmeniä prosentteja ja vain sen vuoksi mikäli ulkomailla matkustavien kuluttajien puheajalle ja mobiilidatalle ei aseteta ylärajaa, vaan puhelut ja data maksavat aina saman verran kuin kotimaassa.

Väisäsen mukaan muutos tarkoittaisi myös muutosta suomalaisten operaattorien hinnoittelukäytäntöön. Edessä olisi siirretyn datan määrään perustuva hinnoittelumalli.

Elisalla eikä Soneralla osata vielä sanoa miten verkkovierailumaksujen poistaminen näkyisi kuluttajille.

Elisan hallintojohtaja Sami Ylikortes ilmoittaa Ylelle että nykyisiä roaming–maksuja olisi mahdollista alentaa mutta niiden poistamista kokonaan hän ei pidä hyvänä ajatuksensa.

Suomalaisia operaattoreita edustava Ficomin toimitusjohtaja Reijo Sevanto antoi julkisuuteen lausunnon jo toukokuussa kun Neelie Kroesin ehdotus julkaistiin, tuolloin Sevanto ilmaisi huolensa siitä mitä se tekisi paikallisoperaattoreille.

Palvelut huonontuvat, eivät edes halpene:

Mikäli esitys menee läpi, ei se tee liittymistä yhtään sen edullisempia vaan mahdollisesti jopa kalliimpia sillä operaattorit pakotetaan tämänlaisilla rajoituksilla lisäämään roaming-maksujen jättämä aukko suoraan nykyisiin liittymäsopimuksiin, aivan kaikille asiakkaille liikkuu hän sitten ulkomailla tai ei.

Samalla operaattorit joutuisivat huonontamaan palveluaan poistamalla varsinkin Suomessa ja muissa pienemmissä EU-maissa vallalla olevat rajattoman dataliikenteen sopimukset jotka ovat kuluttajille kaikista huolettomin vaihtoehto internetin käyttöön mobiililaitteella.

Neelie Kroesin ehdotuksesta ei voi nähdä mitään hyvää, ellei siihen vielä keksitä jostain dataliikenteen pakottamista rajattomaksi muuten se ei kansalaisia auta.

LÄHDE: YLE

EU hyväksynyt Nokia-Microsoft kaupan

Euroopan komission yrityskauppavalvonta hyväksyi eilen Nokian matkapuhelinyksikön myynnin Microsoftille.

Komissio on sitä mieltä että kauppa ei aiheuta haittoja alan kilpailulle. Myöskin Yhdysvallat, Kanada, Brasilia ja Venäjä ovat antaneet kaupalle hyväksyntänsä.

Kauppa ei kuitenkaan ole vieläkään täysin varma vaikkakin todennäköinen. Kauppa odottaa hyväksyntäänsä vielä kuudelta eri maalta, muiden muassa Kiinalta.

Kun kaikkien tarpeellisten maiden hyväksyntä saadaan on kaupan määrä toteutua ensi kevään aikana.

LÄHDE: Helsingin Sanomat