Briteissä voi saada rangaistuksen digikarikatyyrin julkaisemisesta

Iso-Britannian valtakunnansyyttäjänvirasto CPS on lisännyt ohjeita yleisille syyttäjille siitä minkälaiseen verkkokiusaamiseen on syytä kiinnittää enempi huomiota syytteiden nostamiseksi.

Uusilla ohjeilla halutaan saada kuriin tilanteet joissa mahdollinen verkkohäiriköinnin tai kiusaamisen mahdollinen uhri on halventavan toiminnan kohde.

Näitä kohteita voi olla muun muassa hashtagin luominen “uhria” kohtaan jossa hänet mainitaan halventavaan sävyyn, tätä voisi verrata eräänlaiseksi digikarikatyyrimuotokuvaksi jonka tarkoitus on tehdä muotokuvassa oleva henkilö naurunalaiseksi.

Karikatyyri esimerkki toimii vielä paremmin kohdassa jossa halventavan kuvamanipulaation tekeminen katsotaan rangaistavaksi.

Myös doxxaus on mainittu uusissa ohjeissa, niiden mukaan on mahdollisesti rangaistavaa jos jonkun henkilökohtaisia tietoja, kuten osoite- ja yhteystietoja julkaistaan verkossa siten että henkilö voi joutua vaaraan.

Uudet ohjeet ovat suora hyökkäys sananvapautta kohtaan ja mahdollistavat lähinnä vain “oikean” ja “sopivan” mielipiteen julkaisemisen samalla estäen sen kritisoinnin.

Ohjeistus estää myös poliittisen komedian esittämisen, ellei se sitten ole valtakunnansyyttäjänviraston mieleen. Tämä on varmasti yksi sen päätavoite.

LÄHDE: Tivi

Venäläiset ratsasivat ulkomaisen VPN-tarjoajan ja takavarikoivat palvelimet

Yhdysvaltalainen VPN-yhteyksiä tarjoava Private Internet Access joutui lähtemään Venäjältä koska maa pakotti yhtiön keräämään asiakastietoja, ongelma tässä on se ettei palvelu tallenna missään vaiheessa kyseisiä tietoja.

Venäjällä on voimassa laki joka pakottaa kaikki ulkomaiset yhtiöt keräämään ja säilyttämään paikallisesti vuoden verran Venäläisten asiakkaiden asiakastietoja kuten metadataa. Ongelma tässä on se ettei Private Internet Access säilytä paikallisesti tai ei paikallisesti asiakastietoja missään, tai niin yhtiö ainakin väittää.

“Logs are never written to the hard-drives of any of our machines and are specifically written to the null device, which simply acts if the data never existed.” - Ilmoitetaan yhtiön FAQ-listauksessa.

Ilmeisesti Venäjän viranomaiset ovat tehneet PIA:n paikallisiin palvelintiloihin ratsian ja poistaneet palvelimet käytöstä sekä takavarikoineet ne, toisin sanoen Venäjä lakkautti PIA:n toiminnan maassa, tämä johtuu siitä että palvelu ei ole toiminut maan lakien mukaisesti.

Private Internet Access lakkautti tämän jälkeen myös itse kaiken liiketoimintansa Venäjällä ja ilmoitti ettei sen palveluita saa enää kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta.

Tietoja ei ole joutunut viranomaisten käsiin, päivityksiä tietoturvaan:

PIA ilmoittaa ettei venäläisten tai muidenkaan maiden käyttäjien tietoja ole joutunut Venäjän viranomaisten käsiin takavarikoiduista palvelimista, koska yhtiö ei ole niitä koskaan tallentanut.

PIA myös kertoo että sille asiakkaiden tietoturva on kaikki kaikessa eikä koskaan tallenna tietoja palvelimille siten että heidät voisi tunnistaa.

Private Internet Access joutui tapauksen johdosta kuitenkin muuttamaan sertifikaatit, palvelu käyttää myös jatkossa entistä tehokkaampia liikenteensalaustekniikoita kuten AES-256, SHA-256, sekä RSA-4096 algoritmeja joilla huolehditaan asiakastietokoneen sekä VPN-palvelinten välisen liikenteen tietoturvasta.

Tiettävästi Private Internet Accessin tapaus on ensimmäinen jossa ulkomainen yhtiö joutuu kyseisen lain vuoksi viranomaisten ratsian kohteeksi.

LÄHDE: The Stack

Markkinaoikeus lätkäisi warettajalle yli 32 tuhannen euron laskun

Markkinaoikeus lätkäisi melkoisen laskun henkilölle joka oli jakanut BitTorrent verkossa sisältöä johon hänellä ei ollut oikeuksia.

Kyse on niin sanotusta tekijänoikeuskirjejutusta jossa nyt markkinaoikeus antoi ensimmäisen tuomionsa.

Vastaaja eli siis nykyisin tuomittu, oli saanut asianajotoimistolta kirjeen jossa häntä pyydettiin maksamaan tietty summa ja jättämään tekijänoikeusrikkomukset siihen paikkaan, henkilö ei kuitenkaan suostunut maksamaan ja asianajotoimisto vei asian markkinaoikeuteen.

Vastaajaa syytettiin oikeudessa luvattomasta jakamisesta, jopa se mitä oli jaettu vertaisverkossa pystyttiin yksilöimään hyvin tarkkaan. Hän oli jakanut A Walk Among The Tombstones (Scanbox Entertainment A/S) -elokuvaa sekä Black Sails (Crystalis Entertainment UG) -TV-sarjan ensimmäistä tuotantokautta.

Internetin palvelutoimittajana tuomitulle toiminut Sonera oli myös tarjonnut oikeuden käyttöön tiedot siitä että ip-osoite jolla kyseiset rikkeet tehtiin voitiin osoittaa olevan tuomitun käytössä samaan aikaan.

Vastaaja kuten yleensä, väitti loppuun saakka ettei hän ollut jakojen takana vaan epäili että joku ulkopuolinen on käyttänyt hänen langatonta verkkoaan koska se on ollut täysin avoin eli salaamaton.

Väite ei kuitenkaan kuulostanut kovin uskottavalta nimittäin hänen asuntonsa ympäristössä käytiin tekemässä mittauksia jossa selvitettiin ensinnäkin se ettei langattoman verkon signaali ollut kantanut kovinkaan kauas ja se ettei alueelta löytynyt vastaajan ilmoittamaa avointa verkkoa.

Vastaaja myös kertoo että kirjeen saapumisen jälkeen hän olisi sulkenut avoimesta verkostaan ne tietoliikenneportit, joita yleensä vertaisverkot käyttävät, ei kuitenkaan ilmoittanut että olisi asettanut avoimen verkkonsa suojatuksi.

Leveili foorumeilla:

Vas­taa­ja on ol­lut ak­tii­vi­nen osal­lis­tu­ja in­ter­ne­tis­sä käy­tyyn kes­kus­te­luun kos­kien kan­ta­jien har­joit­ta­maa pi­ra­tis­miin puut­tu­mis­ta. Vas­taa­ja on muun ohel­la kir­joit­ta­nut Yli­lau­ta-si­vus­tol­la 24.4.2015 ja liit­tä­nyt kir­joi­tuk­seen­sa kir­jeen, jon­ka kan­ta­jat ovat lä­het­tä­neet vas­taa­jal­le. Kir­je on tun­nis­tet­tu vas­taa­jal­le kuu­lu­vas­ta yk­si­löl­li­ses­tä vii­te­nu­me­ros­ta ja tä­män pe­rus­teel­la vies­tin kir­joit­ta­ja on tun­nis­tet­tu vas­taa­jak­si. Vas­taa­ja on osal­lis­tu­nut kes­kus­te­luun myös Mu­ro­pa­ket­ti-foo­ru­mil­la, jos­sa hän ar­vioi on­ko vas­tuus­ta mah­dol­lis­ta va­pau­tua.

Kova lasku josta hyötyi ennen kaikkea asianajajat:

Mark­ki­naoi­keus määräsi vastaajan suo­rit­ta­maan Crys­ta­lis En­ter­tain­ment UG:lle hy­vi­tys­tä 500 eu­roa vii­väs­tys­kor­koi­neen. TV-Sarjan laittomasta levityksestä.

Mark­ki­naoi­keus määräsi vastaajan suo­rit­ta­maan Scan­box En­ter­tain­ment A/S:lle hy­vi­tys­tä 100 eu­roa vii­väs­tys­kor­koi­neen. Elokuvan laittomasta levityksestä.

Mark­ki­naoi­keus määräsi vastaajan kor­vaa­maan Crys­ta­lis En­ter­tain­ment UG:n ja Scan­box En­ter­tain­ment A/S:n oi­keu­den­käyn­ti­ku­lut yh­teen­sä 31.762,16 eu­rol­la vii­väs­tys­kor­koi­neen.

Vastaajan osalta itse tekijänoikeuskorvaukset jäivät hyvinkin kohtuullisiksi sillä aluksi oikeudenomistajat vaativat tuomitulta 7500 euroa TV-Sarjasta sekä 1000 euroa elokuvasta.

Ilman oikeudenkäyntikuluja tuomittu olisi selvinnyt 600 eurolla johon toki lisätään viivästyskulut joita on alkanut kertymään 23.10.2015 lähtien.

Valitusoikeus sallittu rajoitetusti:

Vastaajalla on oikeus valittaa tuomiosta korkeimpaan oikeuteen, on korkeimmasta oikeudesta kiinni hyväksytäänkö valitus jos sellainen tehdään.

LÄHDE: Tivi

Päivitykset: Otsikkoa päivitetty, sekä lisätty tieto valitusoikeudesta.

Youtube lähestyi videoiden latauspalvelua uhkauskirjeellä

Maailman tunnetuin ja käytetyin videosivusto Youtube on lähestynyt uhkauskirjeellä sivustoa joka tarjoaa Youtube videoiden tallennustoimintoa käyttäjilleen.

Ensiksi uhkauskirjeessä pyydetään ja sitten uhkaillaan.

Youtube aloittaa kirjeensä toiveella että verkkosivusto lakkaisi tarjoamasta käyttäjilleen toimintoa jonka avulla Youtuben videoita voi tallentaa käyttäjän omalle tietokoneelle katseltavassa muodossa.

Sitten tulee varsinainen uhkaus jossa uhataan perinteisesti oikeustoimilla mikäli pyyntöön ei suostuta seitsemän seuraavan päivän aikana.

Youtube vetoaa viestissään palvelunsa käyttäjien turvaamiseen sekä palvelun käyttöehtoihin jotka estävät videoiden tallentamisen, mikäli Youtube ei itse tarjoa latauspainiketta.

Viestissä mainitaan myös API-käytäntöjen käyttöehdot joissa on samankaltaiset kiellot.

Alla Youtuben uhkauskirje:

Viimeisimmässä tapauksessa Youtube lähestyi Tubeninja nimistä palvelua mutta he vastasivat Youtubelle ettei he käytä edes Youtuben tarjoamia API-komentoja palvelussaan ja että palvelun käyttäjä ovat itse vastuussa mahdollisista oikeudellisista jatkotoimenpiteistä.

Tubeninjan ylläpitäjä vertaa tapausta tilanteeseen jossa syytettäisiin VHS-kasettien valmistajia tekijänoikeusrikoksesta koska niiden käyttäjät kopioivat sisältöä televisiosta, hän myös kummasteli sitä miksi Google, Youtuben omistaja hyväksyy sen että Chrome verkkoselaimen sovelluskaupassa on liitännäisiä jotka tekevät saman kuin hänen verkkosivuna, eli tallentavat Youtube videot käyttäjän koneelle.

Youtube on myös aikaisemmin lähetellyt samankaltaisia viestejä, vuonna 2012 Youtube lähetti uhkauskirjeen Youtube-mp3.org sivustolle, mitään ei kuitenkaan tapahtunut ja kyseinen palvelu on yksi eniten käytetyimmistä videotallentajista.

LÄHDE: TorrentFreak

Ranska valmistelee lakia joka estää sähköpostin lähettämisen työajan ulkopuolella

Ranskassa valmistellaan lakia jonka tarkoitus on suojella yritysten työntekijöitä työuupumukselta.

Työuupuminen ei ole ikinä hyvä asia ja siitä kärsii työntekijän lisäksi toki myös yritys itse. Ranskalla on kuitenkin jälleen omalaatuinen idea jolla loppuun palamista voisi yrittää ainakin välttää.

Ranskassa halutaan että työntekijän työajat ovat tarkkoja, maassa yritetään saada läpi lakia joka rajoittaisi työntekijöiden työhön liittyvää viestintää työaikojen ulkopuolella.

Tämä tarkoittaa puheluita, sähköpostia, tekstiviestejä sekä pikaviestejä. Mikäli työntekijä käyttää näitä varsinaisen työajan ulkopuolella, olisi vastuu työnantajalla ja siten yritykselle voitaisiin määrätä esimerkiksi sakkoja.

Lakia puolustellaan Center for Creative Leadershipin tutkimuksella jonka mukaan työntekijä työskentelee jopa 13.5 tuntisia päiviä jos siihen lasketaan työhön liittyvä työajan ulkopuolella tapahtuva viestintä.

Tutkimus paljastaa muun muassa sen että työntekijät viettävät vapaa-ajastaan noin kolme tuntia muuhun kuin työhön liittyviin asioihin, kuten seurusteluun muiden kanssa tai muihin harrastuksiinsa.

Ongelma ei ole teknologiassa jota työntekijät käyttävät vapaa ajallaan vaan yrityksien sisäinen henkilöstönhallinta, tai oikeammin sen puute, väittää tutkimus.

Joka tapauksessa kyse on muuttuvasta haitallisesta työkulttuurista johon Ranska haluaa puuttua maalle ominaisella tavalla ja säätää siitä lain jolla moinen toiminta estetään.

Myös Saksassa on aikaisemmin mietitty samankaltaista mahdollisuutta puuttua työuupumukseen.

Allekirjoittaneelta:

En sitten tiedä onko moinen laki parempi niinkään kuin se kun työntekijä avaa työaikana koneensa, ei hänellä ole aikaa muuhun työssään kuin vastailla sähköposteihin ja muihin viestimiinsä, voin vain kuvitella sen turhautumisen kun aamulla näkee sähköpostissaan olevan satoja lukemattomia viestejä, joihin kaikkiin halutaan vastaus mahdollisimman pian ja sitä oikeaa työtäkin pitäisi jossakin välissä pystyä tekemään.

Vai olisiko sittenkin parempi että vastaillaan niihin maileihin kaikessa rauhassa siten kuin työtekijä itse katsoo parhaaksi. Työnantaja ei kuitenkaan saisi vaatia tai viestivän sitä että työntekijät vastaavat niihin työajan ulkopuolella.

LÄHDE: Slashdot

Uusi tiedustelulaki saattaa kotimaiset tietoturvayhtiöt vaikeaan tilanteeseen

Suomessa valmistellaan uutta tiedustelulakia jonka seurauksena maassa toimivat tietoturvayhtiöt ja niiden suomalaiset työntekijät voivat joutua yllättäen syytteeseen muun muassa maanpetoksesta.

Tiedustelulain uudistuksessa viranomaisille oltaisiin antamassa laillinen oikeutus käyttää haittaohjelmia verkkotiedusteluun, vaikka ilmeisesti poliisi toimii jo nyt hyödyntämällä haittaohjelmia tutkintatyöhönsä.

Uudistus mahdollistaisi viranomaisille mahdollisuuden teettää itse vakoiluohjelmia joita he voivat hyödyntää rikoksentorjunnassa, tässä kohtaa tietoturvayhtiöt joutuvat väkisin vaikean paikan eteen sillä heiltä oletetaan yhteistyötä viranomaisten kanssa siten ettei heidän tietoturvasovelluksensa huomaisi viranomaisten käytössä olevaa haitallista koodia.

F-Securelta ilmoitetaan tuoreeltaan ettei heitä kiinnosta se mistä haittaohjelmat ovat peräisin, ne tullaan tunnistamaan juuri sellaisena kuin ne ovat.

Jos ja kun F-Securen tietoturvasovellukset tunnistavat valtion teettämän haittaohjelman, joutuu se mitä todennäköisemmin syytteeseen ja sen on näytettävä mistä se on saanut käsiinsä haitallisen koodin, jos se tulee viranomaisilta itseltään, voi syyte napsahtaa mutta jos yhtiö voi näyttää toteen sen että sample on tullut heille muualta, ei syytettä periaatteessa voisi nostaa koska eihän F-Secure voi olla tietoinen siitä että valtio käyttää juuri kyseistä haittaohjelmaa omiin tarkoituksiinsa.

Periaatteessa F-Secure ei yhtiönä mahdollisesti saisi syytettä mutta yhtiön Suomalaiset työntekijät voivat olla lain mukaan heikosti suojattuja mikäli heidät voidaan katsoa syylliseksi esimerkiksi virkavallan häirintään.

F-Secure tulee joka tapauksessa lisäämään koodiin tunnisteisiinsa jos viranomaiset sille siitä itse kertoisivat, sitä ei vain tutkittaisi Suomessa.

Työntekijöiden suojelemiseksi on olemassa porsaanreikä:

Tietoturvayhtiöt muualla maailmassa, maissa joissa on samankaltainen laki jo voimassa ovat kiertäneet syytteet siten että viranomaisten käytössä olevia vakoilutyökaluja ei tutkita kyseisessä maassa vaan muissa maissa joihin laki ei päde.

Ratkaisu ei ole täydellinen koska se vaatii resursseja, joita ei kaikilla alan pelureilla ole mutta F-Securen tapauksessa tämä ei ole ongelma.

LÄHDE: Digitoday

Ruotsissa ei saa julkaista verkkoon kuvia julkisesti esillä olevasta taiteesta

Ruotsin korkein oikeus on päättänyt ettei julkisessa tilassa olevia taideteoksia saa julkaista valokuvana verkkoon, ei edes vaikka kyseessä olisi voittoa tavoittelematon yhdistys tai henkilö.

Ruotsalaisia taiteilijoita edustava tekijänoikeusjärjestö Bildkonst Upphovsrätt i Sverige (BUS) päätti kokeilla kepillä jäätä ja katsoa josko Ruotsalainen oikeuslaitos pystyisi tekemään aiheesta lopullisen päätöksen.

BUS syytti jo kesäkuussa 2014 Wikimedia Sverigen ylläpitämän Offentligkonst.se sivuston rikkovan tekijänoikeuslakia, tuolloin juttua hoidettiin käräjäoikeudessa.

Offentligkonst.se on tietosivusto johon on kerätty kartalle kuvia julkisilla paikoilla olevista veistoksista ja muita taiteeksi kategorioituja installaatioita.

BUS:in mielestä sivusto rikkoo taiteilijoiden tekijäsoikeuksia näyttämällä valokuvat julkisesti verkossa. Valokuvia ei ole kielletty ottamasta mutta niitä ei BUS:in mukaan saa julkaista verkossa ilman taiteilijan tai sitä edustavan toimijan lupaa.

BUS vaatii kuvien poistamista palvelusta, lisenssimaksuja siltä ajalta kun kuvat ovat olleet verkossa esillä sekä vielä noin 10 811 tuhatta euroa sakkoina sekä oikeudenkäyntikuluina.

Wikimedia Sverige vetosi siihen ettei yhdistys hae kuvilla rahallista hyötyä ja ihmetteli myös sitä että miksi esimerkiksi postikorteissa kuvia voi hyödyntää mutta verkkolevitystä ei hyväksytä edes voittoa tavoittelemattomalta yhdistykseltä?

Lopullista ratkaisua haettiin korkeimmasta oikeudesta:

Koska yhteistä säveltä ei asiasta löydetty päättivät kummatkin puolet viedä asian korkeimpaan oikeuteen ja odottaa sieltä selkeää päätöstä.

Korkeimmasta oikeudesta tuli nyt päätös ja sen mukaan BUS on ollut oikeassa alusta pitäen, internetissä julkaistut valokuvat monumenteista ja veistoksista rikkovat tekijänoikeuslakia ellei niiden esitykselle ole saatu erillistä lupaa.

BUS kertoo omassa tiedotteessaan että se olisi halunnut tehdä aikoinaan Wikimedian kanssa lisenssisopimuksen kuvien käytöstä mutta johon Wikimedia ei ole suostunut, lisenssimaksut olisivat olleet joitain satoja euroja vuodessa.

Freedom of Panorama:

Jokaisella maalla on oma niin sanottu Freedom of Panorama, eli maisemakuvauksen sallimisesta omakohtaisilla tekijänoikeuslaeilla, maa päättää kuinka taideteoksia voi kuvaaja hyödyntää ja mihin saakka, esimerkiksi Suomessa teoksien kuvia ei voi hyödyntää ansiotarkoituksessa ilman oikeudenhaltijan lupaa mutta kuvaaminen ja julkaiseminen sellaisenaan on sallittua.

 

LÄHDE: Wikmedia

Japani: Bitcoin ja muu kryptovaluutta mahdollisesti virallisen valuutan asemaan

Japanissa harkitaan parhaillaan pitäisikö kryptovaluuttaa käsitellä virallisen valuutan tavoin.

Japanissa toimiva liberaalidemokraattinen puolue harkitsee tosissaan esittää lakimuutosta joka tekisi kaikista vaihdannan välineistä joilla voi ostaa hyöydykkeitä ja palveluita virallisen valuutan, kyse ei ole vain kryptoraha bitcoinista vaan kyseeseen voi periaatteessa tulla mikä tahansa muukin vaihtehtoinen verkkoraha.

Puolueesta ilmoitetaan että asiasta ei ole vielä tehty päätöksiä mutta on melko todennäköistä että puolue vie ehdotuksen parlamentille, kaikki on vielä hyvin alussa ja lakimuutos on pitkään kestävä työvaihe.

Virtuaalivaluutta on tänä päivänä vakavasti otettava vaihtoehto, jos japanissa otetaan bitcoin viralliseksi valuutaksi, alkaisi sen sääntely ja jopa verottaminen. Muutoksen seurauksena maassa olevat bitcoin miljonäärit joutuisivat tilille omistamistaan bitcoineista.

Tällä hetkellä bitcoinilla on japanissa hyödykkeen arvo.

LÄHDE: Digitoday

Älä mainitse Googlea sivusi nimessä, rikkoo tavaramerkkiä

Eräs hyvin suosittu ja jo viitisen vuotta toiminut uutisblogi 9to5Google.com joutui yllättäen Googlen lakimiesten kynsiin ja lopputuloksena sivulta lähti kaikki mainokset jotka tulivat Googlen omistamista mainosverkoista.

9to5 tunnetaan ehkä paremmin hieman vanhemmasta 9to5mac.com uutisblogista joka keskittyy uutisoimaan Applesta ja kyseisen yrityksen lähellä tapahtuvista ilmiöistä.

Blogin ylläpitäjä Seth Weintraub, päätti tehdä saman myös Googlesta ja aloitti vuonna 2011 kokonaan uuden blogin pelkästään yhtiötä varten, toki hän halusi hyödyntää samaa ideaa myöskin Googlen suhteen ja nimesi sivun että domainin 9to5google.comiksi.

9to5Google sai toimia rauhassa noin viitisen vuotta kunnes nyt Googlen tavaramerkistä huolehtivat asianajajat innostuivat sivun nimestä niin että siltä vietiin mainokset.

9to5Googlelle mainokset ovat hyvin tärkeä tulonlähde, mainostulot ovat kuukausitasolla kuusinumeroisia.

Adsensen vastaus oli melko yllättävä:

Kun mainokset lakkasivat näkymästä, otti sivuston ylläpito yhteyttä Googlen adsense tiimiin ja ihmetteli mistä oikein mahtaa olla kyse.

Adsenseltä tuli vastaus josta ilmenee hyvin selkeästi se ettei tiimille oltu kerrottu mainoksien poistamisesta, mikä taas nostaa kysymyksiä siitä kuinka Google oikeastaan toimii?

9to5google.com julkaisi vastauksen kokonaisuudessaan:

Googlella toimii useita eri yksiköitä joissa on omat tiiminsä, nämä ilmeisesti toimivat enemmän ja vähemmän yhteistyössä keskenään, lakiyksikkö on kaikkien yläpuolella ja sieltä tuleva käsky eri yksiköille on ehdoton ja sitä on noudatettava heti.

Nyt lakiyksiköstä oli tullut komento Adsensen käytäntötiimille (policy team) poistaa Googlen mainosverkostojen toiminta kyseiseltä domainilta, koska yksikkö oli tullut siihen tulokseen että domain sekä sivun nimi rikkoo Googlen tavaramerkkiä.

Käytännöistä vastaavat eivät olleet kuitenkaan tehneet minkäänlaista ilmoitusta mainosyksikön tiimeille yleisesti siitä että ovat poistaneet mainokset kyseiseltä sivulta.

Ilmeisesti käytännöistä vastaaville on annettu oikeus toimia suoraan yksiköiden eri tiimien vastuu toiminta alueilla itsenäisesti.

Nyt 9to5googlelle vastannut toimii Adsensen tiimissä ja kuuli ilmeisesti tapauksesta vasta kun 9to5Google.com oli ottanut heihin yhteyttä.

Yksikkö oli aloittanut omat tutkimuksensa asiasta ja kertoi melko yksityiskohtaisesti tilanteen kulun.

Viestissä suositellaan myös mahdollisuutta hakea Googlelta tavaramerkin virallista käyttölupaa sivuston käyttöön, tätä tuskin kuitenkaan 9to5 on valmis tekemään. Ilmeisesti helpointa on yksinkertaisesti vaihtaa sivuston nimi.

Vastausviesti löytyy 9to5Googlen sivulta.

LÄHDE: PocketNow

Safe Harbour päivitetty Privacy Shieldiksi

Uuden sopimuksen piti olla valmis jo viime kuun lopulla, hieman myöhästyttiin mutta nyt se on vain täytäntöön panoa vaille valmis.

Taustaa:

Safe Harbour (tai Safe harbor) oli EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus  jonka ansiosta EU:n alueella toimivat yriykset saivat säilöä eurooppalaisten henkilötietoja yhdysvaltalaisilla palvelimilla, turvallisesti ja lain suojaamina.

Viime vuonna EU-tuomioistuin päätti mitätöidä sopimuksen koska sen mielestä Yhdysvallat ei pitänyt osaansa  sopimuksesta. Sopimuksessa heidän vastuulle annettiin tietojen tietoturvallinen säilytys, NSA-vakoilutapaukset kuitenkin todistivat että dataan pääsi ulkopuoliset tahot.

Mitätöinnin jälkeen tuli kiire niin EU:ssa kuin yhdysvalloissakin luoda uusi sopimus, määräaika kerkesi mennä jo se oli tammikuun lopulla mutta parempi nyt kuin myöhemmin sillä yrityksissä joissa tietoja käsitellään ollaan oltu hyvin vaikeassa tilanteessa epäselvien käytäntöjen vuoksi.

Uusi privacy shield, Safe harbour 1.1:

Periaatteessa uusi privacy shield -sopimus ei muuta asioita suuntaan taikka toiseen, yrityksillä on edelleen samat vastuut mutta erityisesti yhdysvalloilla valtiona on erityinen vastuu datan suojelemiseksi, myös yrityksien toimintaa tullaan tarkkailemaan jatkossa enemmän.

Yhdysvaltojen edustajat ovat ilmoittaneet EU:lle “kirjeellä” ettei maa tee massavalvontaa eurooppalaisista sekä että eurooppalaista tietoliikennettä viranomaiset tarkkailevat vain rajoitetusti sekä vahvoilla suojatoimilla. Kyseisiä väitteitä nyt ei voi kukaan uskoa tosissaan todeksi mutta tähän on ilmeisesti vain tyydyttävä.

Euroopan unionilla olisi ollut tässä nyt hyvä paikka kehittää datakeskusbisnestä eurooppaan mutta uusi sopimus takaa sen ettei Yhdysvaltalaisilla tai tietoja siirtävillä eurooppalaisilla yriyksillä ole paikallisiin datakeskuksiin tarvetta sen enempää kuin aikaisemminkaan.

Huolissaan omista tiedoistaan olevat EU-kansalaiset voivat valittaa, kysyä ja vaatia tietojaan:

EU-kansalaisilla tulee olemaan sopimuksen myötä paremmat mahdollisuudet omien tietojensa liikkeiden selvittämiseen, yritykset pakotetaan selvittämään ja kertomaan yksittäisen kansalaisen henkilötietojen sisällön tiettyyn vastausaikaan mennessä.

Kansalainen voi myös valittaa ja kysellä datansa perään  EU:n tietosuojaviranomaisilta, tälle ei kuitenkaan ole merkattu erikseen mitään vastausaikaa.

Yhdysvaltojen puolella taas valitus tulee kohdistaa FTC:lle jonne yhdysvallat nimittää uuden oikeusasiamiehen huolehtimaan valituksista ja kyselyistä.

Uutta sopimusta ja sen mahdollista päivittämistä tullaan miettimään jatkossa vuosittain pidettävissä istunnoissa jossa Euroopan unionin sekä yhdysvaltojen edustajat tapaavat toisensa.

Astuu voimaan tulevina kuukausina:

Uusi privacy shield -sopimus olisi tarkoitus saada voimaan lopullisessa muodossaan noin kolmen kuukauden sisään.

Sopimus ei ole vielä julkinen joten mitään yllä olevaa ei voi pitää vielä tarkasti oikeana, kolme kuukautta on pitkä aika ja pienet kohdat sopimuksessa voi vielä muuttua.

Yritykset alttiina oikeustoimille:

Arviolta noin 4 000 yritystä euroopassa on joka tapauksessa nyt hyvin vaikeassa tilanteessaa, niiden toimintaa ei suojaa mikään laki tai taho joten henkilötietojen luovuttaminen yhdysvaltalaiselle palvelimelle on käytännössä laitonta.

Tämä taas mahdollistaa kanteiden nostamisen yhtiöitä vastaan, ellei sitten EU tee vielä erikseen päätöstä joka takaa yhtiöille sopimuksen täytäntöönpano ajaksi haastesuojan, näin tuskin kuitenkaan tulee käymään koska se sotisi jo liian monen muun asian kanssa ristiin.

LÄHDE:  Euroopan unioni / YLE

Ranska haluaa estää julkisten WLAN-verkkojen käytön poikkeustilassa

Ranska on ollut usein internet asioissa melkoinen kummajainen ja nyt siellä puuhataan salaa lakimuutosta poikkeustilalakiin joka estäisi käyttämästä julkisia WLAN-verkkoja sekä Tor-verkkoa kun maahan julistetaan poikkeustila.

Syynä lakimuutokselle tai sen aloitteelle joka esitetään maan parlamentille jo tammikuussa on tietenkin terrorismin torjunta. Lakimuutosta olisi lehtitietojen mukaan valmistelemassa Ranskan sisäministeriö.

Lakialoitetta saatetaan muuttaa vielä ja pelkona on että siitä pudotetaan poikkeustila ja se tuleekin koskemaan maan yleistä normaalia tilaa.

Maan tiedusteluviranomaiset ilmeisesti haluavat hyödyntää Pariisin viimeaikaiset terrori-iskut ja toimittaa aloitteen mahdollisimman nopeasti eteenpäin peloissaan olevalle parlamentille joka nykyisessä tilanteessa saattaa hyväksyä lain sellaisenaan, muutoksilla tai ilman.

Poikkeustilalain muutos saattaa olla osittain hyväksyttävää mutta esimerkiksi yksistään Pariisin kaupungilla on hallinnassaan yli 300 julkista WLAN-tukiasemaa ympäri kaupunkia joiden kautta se tarjoaa internet-yhteyttä asukkailleen ja turisteille.

Jos maa joutuu vielä poikkeustilaan voi avoimet internet verkot olla ainoa toimiva väylä kansalaisille pitää yhteyttä toisiinsa ja yksityiset tahot tuskin ovat heti poikkeustilan alkamisvaiheessa ensimmäisenä sulkemassa yhteyksiään, joten todellisuudessa lakimuutos ei aiheuttaisi kuin kummastusta ja turhia ongelmia.

TOR:

Tor-verkon sulkeminen poikkeustilan aikana on melko hölmöä koska yleensä jo tuolloin hyökkäykset ovat tapahtuneet ja jos Tor-suljetaan tuolloin, kyllä terroristit keksivät muitakin väyliä keskusteluun toistensa kanssa ja on hyvä muistaa että vieläkään ei ole todistettu että terroristit olisivat käyttäneet jos missään Tor-verkkoa keskusteluissaan.

Tor-verkon estäminen on paitsi vaikeaa niin myös kallista, Kiina estää tällä hetkellä avoimet Tor-yhteydet ja se on myös rakentanut automaattisen järjestelmän joka etsii uusia avoimia yhteyksiä ja blokkaa ne, tämä ei ole missään nimessä yksinkertainen toimenpide.

LÄHDE: Mashable

Venäjän omituinen omimislaki syyskuussa voimaan

Venäjällä astuu syyskuun alussa voimaan laki joka pakottaa suurten palveluiden kuten Facebookin, Googlen ja monen muun palveluyrityksen perustavan Venäjälle datakeskuksen johon ne varastoisivat Venäläisten käyttäjiensä tiedot, niitä ei saa lain mukaan tallentaa enää maan ulkopuolelle.

Mikäli yhtiöt eivät suostu Venäjän vaatimuksiin, saavat ne joko sakot tai niiden palvelut estetään maassa.

Monet palvelut ovat jo aikaisemmin perustaneet datakeskuksia Venäjälle joten niissä tapauksissa muutoksia tehdään lähinnä ohjelmoinnissa jossa määrätään paikalliset tietokannat vain Venäläisten käyttäjätietojen käyttöön.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että yritykset olisivat kovin mielissään siitä että maat alkavat puuttumaan siihen kuinka ne toimivat.

Venäjällä voimaan astuvan lain tarkoituksena on suojella maan kansalaisia ulkomaisilta, erityisesti Yhdysvaltaisia palveluita ja siten myös Yhdysvaltalaista tiedusteluviranomaista vastaan.

Facebook ei suostu:

Nyt liikkuu huhuja siitä että esimerkiksi Facebook ei olisi pystyttänyt tietokantaa Venäjän sisäpuolelle eikä olisi sitä myöskään tekemässä, eli voi siis olla että Venäläisiltä estetään pääsy Facebookiin.

Facebookissa on noin 22 miljoonaa rekisteröitynyttä Venäjän kansalaista.

LÄHDE: YLE

Suomalainen lisko sai kaksi vuotta ehdollista

17-vuotias teinipoika Julius Kivimäki joka tunnetaan verkossa hakkerinimellä Zeekill tai mediassa nimimerkillä Ryan ja joka on ollut mukana muun muassa Lizard Squadin hyökkäyksissä on tuomittu kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen tietomurroistaan.

Espoon käräjäoikeus tuomitsi pojan 50 700 palvelimen murtamisesta vuosina 2012 sekä 2013 ehdolliseen vankeuteen kahdeksi vuodeksi, myöskin hänen tietokoneet takavarikoitiin ja hänet määrättiin maksamaan noin 6600 euroa takaisin tietovarkauksillaan hankkimiaan rahoja.

Syyttäjät ovat väittäneet että Zeekill olisi saastuttanut noin 1 400 palvelinta haittaohjelmilla joidenka avulla hän olisi saanut varastettua ihmisten luottokortti- ja muita tietoja.

Zeekilliä on syytetty myös rahanpesusta jonka tarkoituksena oli hänen omien sanojensa mukaan rahoittaa tuleva Meksikon matka.

Tuomio ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole tullut Lizard Squadin aikaisista toiminnoista joissa tiimi hyökkäsi tuhoisasti Sonyn sekä Microsoftin palvelimille.

Poliisi otti Zeekillin puhutteluun ensimmäisen kerran syyskuussa 2013, kun Lizard Squadin murrot tapahtuivat vuosien 2014 - 2015 aikana.

Alan Woodward joka on Europolin neuvonantaja jutussa ei hyväksy nyt annettua tuomiota, he kun olisivat halunneet tehdä Juliuksesta esimerkin muille krakkereille, nyt annettava viesti ei pahemmin Woodwardin mukaan tule hetkauttamaan muita. "rikosreksteri tiedoissa, aivan sama".

LÄHDE: BBC

Brittien tiedusteluviranomaisilla laillinen oikeus hakkeroida

Iso-Britannian hallitus tukee maansa tiedusteluviranomaisia lailla joka hyväksyy muun muassa viranomaisten tunkeutumisen kansalaistensa älypuhelimiin ja muihin tietokoneisiin.

David Cameronin luotsaama hallitus on mennyt muuttamaan kaikessa hiljaisuudessa Computer Misuse Act, eli CMA-lakia joka estää tai rajoittaa hakkerointia siten ettei kyseinen laki koske enää GCHQ:ta, poliisia tai muita maan tiedusteluviranomaisia. Toisin sanoen näitä tahoja ei voi enää syyttää käyttäen kyseistä lakipykälää hyväksi.

Privacy International on kansainvälinen yksityisyydensuojaa puolustava järjestö, se nosti kanteen GCHQ:ta vastaan yhdessä seitsemän eri teleoperaattorin kanssa viime vuoden toukokuussa hyödyntäen CMA-lakia, väittäen tiedusteluviranomaisen toimineen lainvastaisesti Edward Snowdenin tuomien paljastusten perusteella.

Lakimuutos esiteltiin hyvin pian kanteen nostamisen jälkeen 6. kesäkuuta 2014, se hyväksyttiin 3. maaliskuuta 2015 ja toimeenpantiin käytäntöön 3. toukokuuta 2015.

Privacy International pitää kummallisena tapaa kuinka hallitus teki lakimuutoksen, siitä ei ole esimerkiksi käyty julkista parlamentaarista väittelyä, laki on vain leimattu käytäntöön sellaisenaan.

David Cameron toimeenpanee vaalilupauksiaan:

Pääministeri David Cameron lupasi tehdä kaikkensa jotta tiedusteluviranomaiset saisivat laajemmat työkalut (oikeudet) taistella terrorismia vastaan jos hänet valittaisiin uudelle kaudelle, Cameron voitti vaalit.

LÄHDE: THN

TO-Mafia jyllää, nyt "laittomat" sivustot voidaan asettaa banniin entistä helpommin

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus Ry ilmoittaa että Suomessa on hyväksytty tekijänoikeuslain muutos jonka ansiosta TTVK ja muut yhdistykset voivat vaatia operaattoria estämään laittomaksi katsomansa sivustot, entistä helpommin.

Edelleen toki vaaditaan oikeudenmääräys mutta enää estolistalle pääseminen ei vaadi sivuston ylläpitäjien syyttämistä ja selvittämistä, kun aikaisemmin tätä vaadittiin.

Operaattorit joutuvat itse kustantamaan estolistan ja sen ylläpitämisen, järjestöt maksavat vain oikeuskäyntikulut eli Suomeksi sanottuna, he yksinkertaisesti ostavat oikeudelta päätöksen jota operaattorin on noudatettava.

Se miten verkkosivusto määritellään laittomaksi, on yksinomaan tekijänoikeusmafian pääteltävissä, vaikka siihen oikeudenpäätös vaaditaankin, annetaan päätös melko varmasti hyvinkin kevyesti.

Todellisuudessa TO-Mafian estotoimilla ei ole mitään merkitystä, warettajat löytävät kyllä aina tien niin sanottuun laittomaan materiaaliin jos niin haluavat ja lopulliseksi maksumieheksi joutuu operaattoreiden asiakkaat sekä veronmaksajat.

TTVKry:n toiminnanjohtaja Jaana Pihkala kommentoi lakimuutosta yhdistyksen tiedotteessa seuraavasti: ”Ensisijaisena pyrkimyksenä on kohdistaa oikeustoimet varsinaiseen loukkaajaan. Tämä ei nettimaailmassa kuitenkaan aina ole mahdollista, ja siksi on erittäin positiivista, että oikeudenhaltijoilla on viimein Suomessakin tehokas keino puuttua laittomiin palveluihin, joita pyörittävät tuntemattomat henkilöt ulkomailta käsin.”

LÄHDE: TTVK

Tekesillä tietoturva-aukko palvelussa, aukon löytäjät poliisin pidättämiksi

Yritysrahoitusta tarjoavan Tekesin järjestelmästä löydettiin tietoturva-aukko jonka avulla pystyi selaamaan ja lataamaan eri tahojen jättämiä hankerahoitushakemuksia. Aukon löytäjät eivät saaneet kiitosta vaan joutuivat Poliisin pidättämiksi.

Hakemuksista selvisi hakijoiden tietoja kuten yrityksien nimiä sekä taloudellisia sekä muita strategisia tietoja, Tekes kuitenkin ilmoittaa ettei esimerkiksi mitään yrityssalaisuuksia ole hakemustietojen joukossa sillä hakemuksien liitetiedostoja ei voinut aukon kautta tarkastella.

Aukon kautta pystyi katsomaan noin 4 000 eri yrityksen hakemuksia.

Vain Suomessa:

Se kuinka aukko löydettiin onkin sitten hieman erikoinen tarina, Helsinkiläinen IT-alan yritys oli jättämässä omaa hakemustaan palveluun kun työntekijät huomasivat aukon, kolme työntekijää halusivat tarkistaa onko aukko todellakin palvelussa ja kun pääsivät sisään, he ilmoittivat siitä Tekesille itselleen.

Kiitosta ei annettu vaan työntekijöiden tiedot selvitettiin ja he joutuivat poliisin pidätettäväksi, poliisi päästi kaverukset myöhemmin menemään. Kolmatta työntekijää jota ei tavoitettu ajoissa on nyt etsintäkuulutettu mutta on kuitenkin ollut jo yhteydessä poliisiin asian tiimoilta.

Toistaiseksi jutussa ei ole nostettu syytteitä mutta poliisi tutkii asiaa törkeänä petoksena ja pitää rikosepäilyä hyvin vakavana.

Poliisi pitää hakkereiden tekotapaa erittäin törkeänä, vaikka siis hakkerit itse toivat asian yksinomaan Tekesin tietoon toivoen että Tekes korjaisi aukon.

Tekes todellakin korjasi ilmoitetun aukon ja lupaa ettei palvelusta löydy enää tietoturva-aukkoja. Palveluun voi nyt jättää hakemuksia turvallisin mielin.

Poliisi että Tekes ovat kummatkin olleet hyvin vaitonaisia jutusta mutta Poliisi on kertonut joka tapauksessa medialle että se vastaanotti tutkintapyynnön Tekesiltä viime viikon tiistaina.

Poliisi kertoo myös että yhden työntekijän tietokoneelta on löydetty Tekesin järjestelmästä ladattuja hakemuksia, joka siis ilmeisesti tuolloin täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Tekes ei suostu kertomaan sitä kuinka kauan nyt löydetty aukko on sen järjestelmässä ollut.

LÄHDE: IL, YLE, Afterdawn, Tekes

Google News lähti Espanjasta, nyt kustantajat haluaisivat palvelun takaisin

Google on päättänyt ajaa Google News uutisaggregaatin alas Espanjassa tänään. Syy on tulevassa laissa joka on valmisteltu yksinomaan keinoksi rahastaa Googlea ja muita samankaltaisia palveluita.

Mikäli palvelut eivät suostu rahastukseen voi siitä koitua jopa 600 tuhannen euron sakot.

Nyt kuitenkin kustantajat ovat ymmärtäneet että laki on liikaa nykyaikaisessa maailmassa ja toivovat että Google News jäisi maahan, lakia he eivät halua unohtaa mutta toivoisivat että Google istuisi neuvottelupöytään vielä kerran jossa he voisivat keskustella jostakin “sopivasta” hinnoittelumallista.

Google Newsin lähtö maasta muun muassa heikentäisi kansalaisten asemaa tiedonsaannissa sekä häiritsisi negatiivisesti sanomalehtien ja muiden uutislähteiden liiketoimintaa väittää Kustantajien liitto (AEDE), samainen liitto oli innoissaan vielä hetki sitten kun laki meni läpi.

Google ei ole osoittanut minkäänlaista mielenkiintoa pitää palveluaan maassa, Google voisi mahdollisesti harkita asiaa uudelleen mikäli Espanja tulee järkiinsä ja korjaa tai hylkää kokonaan uuden lain, jonka pitäisi tulla voimaan vuoden alussa.

Google News ei Googlen omien sanojensa mukaan tuota rahaa joten palvelun pakkolypsäminen ei yksinkertaisesti ole kestävällä pohjalla tuolloin.

Monet uutiskeräyspalvelut joutuvat uuden lain vuoksi vetäytymään Espanjasta mikäli he siellä toimivat, ellei halua ole maksaa siitä minkä pitäisi olla ilmaista ja hyödyttää maan uutislähteitä.

Piraattikortti käytetty:

Uuden lain piti olla vastaus piratismiin ja estää muiden sisällön käytön toisissa palveluissa, sisältöä ei saa olla edes vähän esitettynä muissa palveluissa.

Google News toimii siten että se nappaa uutisesta otsikon sekä lyhyen yhteenvedon ja vie käyttäjän lopulta uutisen lähteelle, ja tämä oli juuri se kipeä paikka maan kustantajille jotka eivät ymmärtäneet verkon suosimia mahdollisuuksia.

Google News perustuu yhteistyöhön:

Sanomalehdet ja muut uutispalvelut voivat hakeutua mukaan tai vaihtoehtoisesti poistua palvelusta mikäli he sinne ovat tahtomattaan joutuneet. Googlen mukaan monet lähteet ovat tahtoneet itse mukaan palveluun, myös Espanjassa.

LÄHDE: Google News tiedote / The Register

Steve Jobsin muistomerkki poistettiin Pietarin yliopiston aukiolta. Syy Tim Cookin homoudessa

Venäläisten yritysten yhteenliittymä ZEFS pystytti muistomerkin Steve Jobsille viime vuonna ja nyt yhteenliittymä on poistanut muistomerkin Venäjän homopropagandalain vuoksi.

Kyseessä oli iPhonea muistuttava, noin kahden metrin korkuinen interaktiivinen muistomerkki.

ZEFS mainitsi asiasta tiedotteessaan seuraavasti: ”homopropagandan ja muiden seksuaalisten perversioiden levittäminen alaikäisille venäläisille on kielletty laissa”.  Muistomerkki oli pystytetty Pietarin yliopiston aukiolle.

Koko älyttömyys sai alkunsa siitä kun Applen nykyinen toimitusjohtaja Tim Cook kertoi viime viikolla julkisesti olevansa homoseksuaali.

Videolla näkyy kuinka muistomerkki puretaan ja viedään pois alueelta:

On kummallista kuinka Steve Jobsin muistomerkki ylipäätänsä liittyy millään tavoin Tim Cookin seksuaaliseen suuntautumiseen, mutta näin Venäjällä.

Steve Jobs kuoli vuonna 2011.

Venäjällä homoseksuaalisuus on tabu joka otetaan niin vakavasti että siitä puhuminen varsinkin alaikäisille on kielletty tuoreella lailla joka nauttii suurta suosiota Venäjällä mutta jonka kansainvälinen yhteisö on tuominnut.

LÄHDE: YLE

“Järkeä tekijänoikeuslakiin” kumottiin

Sivistysvaliokunnan keskiviikkona antama päätös oli odotetunlainen. Kansalaisaloitteesta lähtenyt “Järkeä tekijänoikeuslakiin” kumottiin sellaisenaan.

Kaikki aloitteessa toivotut lakiehdotukset hylättiin.

Aloitetta on haukuttu alusta lähtien, yllättäen jopa vanhanaikaiseksi koska siinä olleet esimerkit viittasivat vanhoihin tapauksiin jotka on jo korjattu lakeihin aikaisemmin. Näiden vanavedessä koko aloite katsottiin huonosti laadituksi.

Muun muassa sisäiset ristiriidat lainkohdista olivat ylitse pääsemättömiä valiokunnalle, ja kuten aikaisemminkin valiokunnan mietinnössä mainitaan “ehdotusten yhteensopimattomuus voimassa olevan lainsäädännön kanssa ja vaikutusten arviointi, ovat niin merkittäviä, että niitä ei voi paikata sivistysvaliokunnan mietinnössä laajallakaan asiantuntijakuulemisella”.

Valiokunta oli myös aikaisemmin kuulemistilaisuudessaan usein sukeltanut EU:n lainsäädäntöön joka teki useasta lakiehdotuksesta mahdottomia, juuri tätä kohtaa on vaikea niellä ja ymmärtää, kyse on kuitenkin itsenäisestä valtiosta nimeltä Suomi jonka sisäiseen lainsäädäntöön halutaan tehdä muutos.

Periaatteessa lakiehdotukset voidaan vielä hyväksyä mutta se on hyvin epätodennäköistä, sillä sivistysvaliokunnan hylkäys yleensä tarkoittaa sitä että ehdotukset eivät pääse isoon saliin äänestykseen.

Hylkäämiseen voi kuitenkin vastata vielä vastaehdotuksen merkeissä, Avoin ministeriö -yhdistys toivoo että muutama kansanedustaja nousisi hylkäämistä vastaan ja tarjoaisi vastaehdotusta, tällöin kansalaisaloite saisi vielä aikaa.

LÄHDE: Digitoday

Muut maat vaativat palveluyhtiöiltä tietoja USA:n nimissä

Yhdysvalloissa ja sen kumppanimaissa on voimassa oikeusapusopimus tai MLAT jonka ansiosta maat voivat naamioida omien viranomaisten tietopyynnöt Yhdysvaltojen oikeusministeriön pyynnöiksi.

Google ja monet muut yritykset raportoivat julkisesti vuosittain kuinka monta kertaa tietty maa pyytää yhtiöltä käyttäjiensä tietoja, luvut eivät kuitenkaan pidä sellaisenaan paikkaansa sillä yhtiöt eivät voi tietää kuinka moni USA:n nimiin menevä pyyntö tulee yhteistyösopimuksen kautta joltakin muulta maalta.

Sopimus nimittäin kattaa mahdollisuuden pitämään pyynnöt salaisina, niin salaisina ettei yritys voi tietää varmaksi mihin ja missä haluttuja tietoja tullaan käyttämään.

Yhdysvalloilla sama oikeus:

Sopimus on sama myös toisinpäin, nimittäin MLAT yhteistyössä olevat maat toimittavat samankaltaisin menetelmin myös Yhdysvaltoihin tietoja omista yhtiöistään, mikäli Yhdysvallat niitä pyytää.

Yhdysvaltalaisten yrityksien ei periaatteessa tarvitse vastata muihin kuin Yhdysvaltain oikeusministeriöltä tuleviin pyyntöihin sillä se on maassa laki.

Kun palveluyhtiöt saavat pyynnön muualta kuin Yhdysvalloista heillä on sanavaltaa asiassa melko paljon ja joskus pyyntöihin ei suostuta sellaisenaan.

MLAT kuitenkin auttaa näissä tapauksissa monia maita jotka tarvitsevat kipeästi tietoja palveluiden käyttäjistä rikosasian tutkinnassa, sillä mikäli he kuuluvat MLAT yhteistyösopimuksen piiriin (kuten koko E.U.) voivat he pyytää oikeusapua Yhdysvaltojen oikeusministeriöltä, tällöin ministeriö lähettää omissa nimissään tietojen luovutuspyynnön kyseisille yhtiöille ja heidän on pakko vastata myöntävästi, tämän jälkeen oikeusministeriö lähettää tiedot eteenpäin pyynnön suorittaneelle taholle.

Yhdysvallat voi sopimuksen myötä tehdä omia pyyntöjä myös muilta mailta ja tietoja luovutetaan jos pyynnön vastaanottaja maan omat lait hyväksyvät tietojen luovutuksen ja hankkimisen oikeusteitse yrityksiltään. Esimerkiksi Suomi on yksi niistä maista jotka ovat lain suhteen täysin MLAT-yhteensopivia.

Oikeusapupyyntöjä palveluiden käyttäjätiedoista tulee vain muutama:

MLAT-pyyntöjä ei kuitenkaan Yhdysvaltojen oikeusministeriön mukaan tule juurikaan mutta kun niitä tulee, niistä ei pidetä minkäänlaista kirjaa joka on vähintäänkin outoa, syyksi oikeusministeriö kertoi ettei sitä ole katsottu tarpeelliseksi. Tietoja myöskään siitä kuinka monta kertaa he ovat lähettäneet MLAT-pyyntöjä ei ole rekisteröity.

Suomessa taas ei ole julkisesti esillä Suomalaisiin palveluihin kohdistuneita oikeusapupyyntöjä mutta vuoden 2013 lakialoitteessa jonka tarkoitus oli tehdä Suomesta entistä MLAT-ystävällisempi mainitaan että pyyntöjä tulee vähän.

Eli nykyisin kun yritykset julkaisevat nuuskintapyyntöjen määrän, on yhteenlaskettu määrä todenperäisempi kuin maakohtainen luku, tosin Yhdysvallat rajoittaa lailla raportoimasta kansalliseen turvallisuuteen liittyviä pyyntöjään joten numerot ovat enimmillään muutenkin vain suuntaa antavia.

Raportit evät kuitenkaan ole yksistään jutun pointti vaan se että monella maalla on enemmän oikeuksia kuin voisi kuvitella, myöskin Yhdysvalloissa toimiviin yrityksiin ja se että kaikkeen ei NSA:n urkintaa tarvita kun Yhdysvallat voi vain pyytää tietoja ja usein se tulee myös ne saamaan, laillisesti.

LÄHDE: Motherboard, Finlex, U.S. Department of State