Laitetestissä: Sandberg Esports Equipment - Thunderstorm Keyboard

Viime kerralla testattu Sandbergin Gamer Desk Pad XXXL pöytämatto antoi hyvää osviittaa siitä kuinka laadukkaasta tuotesarjasta on kyse, otin selvää jatkaako sarjan pelinäppäimistö yhtä laadukkaalla linjalla?

Ensivaikutelma:

Olin aluksi siinä käsityksessä että Sandberg Thunderstorm Keyboard -näppäimistö olisi upotettu metallikehykseen, sen paino sekä ulkoasu viestittävät näin mutta petyin melkoisesti kun lopulta näppäimistön otin paketistaan ulos.

Metallia ei ollut missään näppäimistön ulkoisessa osassa, vain sisällä tuomassa painoa samalla tavalla kuten monissa muissakin pelinäppäimistöissä.

Näppäimistön ulkoasu on kieltämättä mielenkiintoinen, koko näppäimistö on ukkosteemallaan joidenkin mielestä vaikuttavan näköinen jota vielä korostetaan näppäimistön kolmivärisessä LED-taustavalossa.

Näppäimistön reunat on tehty hyvin leveiksi ja suuriksi, ilmeisesti tarkoituksena on ollut tehdä siitä muista näppäimistöistä selkeästi erottuva, siinä se varmasti onnistuukin mutta mennäänkö nyt hieman yli sen perimmäisen tarkoituksen eli pelinäppäimistön?

Ergonomia ei paras mahdollinen:

Mikäli sitä että näppäimistön reunus ei ollut metallia lasketa miinukseksi, on sellaiseksi kuitenkin otettava se tosiasia että näppäinrivistöt ovat hyvin tasaisia, eli näppäimet ovat samalla tasolla muihin riveihin nähden, ominaisuus voi olla hyvä asia pelattavuuden kannalta mutta perinteiseen tietokoneella työskentelyyn se ei ole hyvä.

Useissa muissa pelinäppäimistöissä ja perinteisimmissäkin näppäimistöissä on nykyisin mukana jonkinlainen rannetuki joka tuo sormet lähemmäksi näppäimistöä, Thunderstorm Keyboardissakin periaatteessa sellaiset ovat mutta nekin ovat liian korkeat ja varsin lyhyet, ainakin testaajan käsille, eikä hyvää kirjoitusasentoa saa oikein mitenkään.

Lyhyesti sanottuna näppäimistö turhan korkealla.

Näppäimistön ulkoinen muotokin on sellainen ettei siihen voi käyttää muita rannetukia.

En siis voi suositella Thunderstorm Keyboardia käyttäjälle joka tekee tietokoneella paljon muutakin kuin vain pelaa, ainakaan ainoaksi näppäimistöksi, pelinäppikseen voi vaihtaa kyllä sitten kun pelataan.

Unboxing video:

Tuntuma:

Pelaamiseen näppäimistö on tarkoitettu ja se toimii siinä käytössä melko hyvin, niin sanonut tärkeimmät pelinäppäimet asettuvat hyvin sormille ja painuvat melko alas joka tuo mekaanisen näppäimistön tuntua, Thunderstorm Keyboard ei kuitenkaan ole mekaaninen näppäimistö sen varsinaisessa merkityksessä.

Painoa näppäimistöllä on todella tuntuvasti, se painaa noin 1.1 kiloa joten näppäimistö pysyy jämäkästi paikallaan.

Näppäimistön painikkeet eivät ole liian lähellä tai kaukana toisistaan, joskus pelinäppäimistöissä halutaan tehdä selkeä ero esimerkiksi WASD näppäinten kohdalla muista painikkeista, henkilökohtaisesti Sandbergin perinteinen malli on parempi.

Näppäimistö on langallinen jonka vuoksi se tarjoaa aina hieman nopeamman vasteajan kuin esimerkiksi langattomat näppäimistöt, näppäimistön 1.8 metriä pitkä USB-kaapeli on päällystetty nailonilla joka tarjoaa sille hyvän suojan, myöskin itse USB-liitin on vielä erikseen vahvistettu joten sen pitäisi kestää repimistä hieman paremmin kuin perinteisemmät liittimet.

Laitetestissä: Sandberg Esports Equipment - Gamer Desk Pad XXXL

Sandberg lähetti IT Paukkuun muutamia sen uuden pelisarjan eli Esports Equipmentin tuotteita testattavaksi, ensimmäisenä esitellään jättimäinen 90 x 45 cm kokoinen pöytämatto.

Monille paljon tietokoneella työskenteleville ja varsinkin pelaaville on tuttua se että näppäimistöt ja muut työpöydän tavarat eivät suostu pysymään paikallaan pitkän session jälkeen ja lopputuloksena on sekainen työpöytä, eikä sovi unohtaa myöskään kovan pöydän aiheuttamaa käsirasitusta.

Tähän tai näihin ongelmiin tarjoaa erinomaisen lääkkeen työpöytämatto joka asetetaan pöydän päälle, tämän jälkeen tavarat pysyvät paikallaan ja pehmeän maton ansiosta myös kädet suorastaan lepäävät pöydällä.

Sandbergin versio työpöytämatosta on yksinkertaisesti sanottuna lähes täydellisyyttä hipovaa, se on juuri tarpeeksi paksu jotta kädet pysyvät rentona ja sen päällä olevat laitteet eivät enää liu’u niin herkästi kuin aikaisemmin. Maton pinta on samaa materiaalia kuin useimmat hiirimatot joten hiirelle matto tarjoaa myös tarkan  ja hiljaisen alustan.

Allekirjoittanut huomasi myös että varsinkin näppäimistön kohdalla, näppäinten painamisen melutaso hiljeni huomattavasti kun se on alustalla.

Kuten videosta näkee, myös itse matto pysyy pöydällä jämptisti paikallaan, erityisen kumimaisen liukuestemateriaalinsa ansiosta joka levittyy koko maton pohjan alueelle.

Gamer Desk Pad XXXL on brändätty Sandbergilla pelituotteeksi mutta voin suositella sitä aivan kaikille tietokoneen käyttäjille, on käyttäjä pelaaja tai ei.

Laitearvostelu: Sandberg Micro-USB latausteline

Allekirjoittanut kyllästyi lataamaan puhelimen suoraan johdosta koska yksinkertaisesti sen irrottaminen ja liittäminen on pelkkää tuskaa, vaihtoehto piti siis löytää ja yhdeksi potentiaaliseksi vaihtoehdoksi ilmestyi Sandbergin latausteline.

Latausteline on edullinen ja tekee muutaman yksinkertaisen asian, se antaa puhelimelle arvoisensa jalustan jonka ansiosta puhelin ei enää löydy mitä kummallisimmista paikoista pöydältä ja kaiken tämän lisäksi se lataa luurin.

Periaatteessa tähän jalustalaturiin voi liittää myös vaikkapa tabletin jos vain sen latausportti on Micro-USB ja on laitteen keskellä, tosin kyllä tuon laitteen nurkkaankin laittaa jos tarve siihen väliaikaisesti joskus tulee.

Erikokoisten laitteiden liittäminen laturiin on mahdollista jalustan järkevän designin ansiosta, siinä ei ole reunoja jotka rajoittavat siihen liitettyjen laitteiden kokoa, kouru johon laite laitetaan on myös tilava joten puhelimessa/tabletissa voi olla suojakuori kiinni tai se voi olla muuten vain paksu kun se laturiin liitetään.

Laturi saa itse virtansa Micro-USB:n kautta joten tämä ikään kuin tulee puhelinlaturin kaapelin ja puhelimen väliin.

Puhelimen paikalleen laittaminen käy melko helposti vaikka latausliitintä hieman joutuu aluksi hakemaan, irrottaminen onkin sitten ongelmapuoli ainakin Galaxy S4 luurin kanssa, liittimet menevät toisiinsa niin lujasti että irrottamiseen tarvitaan ikävä kyllä kaksi kättä tai sitten turhaksi voimaa ja sorminäppäryyttä mikäli yhdellä kädellä laitteen laturista poistaa haluaa.

Jalustan pohjalla on pinta joka estää sitä liikkumasta pöydän pinnalla, se toimii periaatteessa hyvin puhelimen kanssa mutta tabletin paino saattaa olla sille liikaa ja silloin se voi päästä liikkumaan.

Jalustalaturi on muuten toimiva vaikka olisinkin toivonut että Sandberg olisi lisännyt pakettiin lyhyen Micro-USB kaapelin mukaan mutta ainakin minulle paketista löytyi vain jalusta, Sandberg myös suosittelee käytettäväksi puhelimen mukana toimitettua kaapelia.

Sandberg myy laturiaan telakointiasemana ja ilmeisesti se on tarkoitettu tietokoneen ja puhelimen synkronointiin, se toimii siinäkin ominaisuudessa hyvin mutta minulla oli tällä kertaa tärkeämpi löytää puhelinlaturi ja sellaisenakin tämä toimii lähes täydellisesti, ainut miinus tulee siitä että ladattava laite täytyy irrottaa telineestä kaksin käsin.

Hinta & Saatavuus:

Teline on saatavilla heti ja sen voi tilata Sandbergin verkkosivujen kautta hintaan 15,99€

Laitetestissä: Asus MeMO Pad 7

Asus on viime aikoina innostunut lähettämään IT Paukkuun tuotteitaan testattavaksi ja sehän meille passaa. Tällä kertaa testissä on edellisen testin tapaan tabletti, nimeltään MeMO Pad 7. Onko siitä mihinkään? Otimme selvää.

Aikaisemmin testissä ollut Fonepad toimii ikään kuin luonnostaan vertailulaitteena MeMO Padille, tämän jutun tarkoitus ei ole olla Fonepad 8 vs. MeMO Pad 7, vaikka se ehkä sellaiseksi saattaa lopulta muodostua.

Tätä MeMO Pad 7 (ME572CL) tablettia ei pidä sekoittaa aikaisemmin julkaistuun MeMO Pad 7 HD malliin.

Laitteen ulkoinen habitus ja näyttö:

Tabletti ei ulkoisesti yllätä muita kuin design:sta kiinnostuneita, kaiuttimet ovat tyypilliseen tapaan reunoilla jotka voi herkästi peittää tahtomattaan kämmeniinsä, painikkeet ovat yllätyksettömän tavallisia, mikä ei toki ole huono asia, ne on kohdistettu juuri oikein ja toimivat hyvin niin pysty- kuin vaakatasossa tablettia käyttäessä.

Asus markkinoi MeMO Pad 7 tablettia selkeästi naisille johon takakuoren värimaailma viittaakin, Asuksen markkinointimateriaali antaa myös selkeän viestin kohderyhmästä:

Tabletissa ei ole mahdollista irrottaa takakantta mutta takakansi näyttää siltä kuin siitä ikään kuin aukeasi suojaosa näytön päälle, kyseessä on kuitenkin vain kummallinen "designpäätös" jolla halutaan korostaa takaosan väriä jota saa kolmena eri vaihtoehtona, jotka ovat seuraavat: ruusuinen shamppanja, silkkinen musta sekä viininpunainen.

Etuosa sekä laitteen reunat ovat kaikissa vaihtoehdoissa mustat. Takaosa sekä koko kotelointi on pinnoitettu silikonilla joka takaa hyvän pidon.

MeMO Padin tallennustilaa voi laajentaa MicroSD-kortilla ja sen paikka löytyy tabletin vasemmasta yläkulmasta, muistikortin paikkaa ei kuitenkaan ole suojattu millään tavoin, joka voi toisaalta parantaa muistikortin käyttöä mikäli sitä halutaan usein vaihtaa mutta mikäli kortille ei löydä tarvetta on syytä muistaa ettei tätä laitetta kannata asettaa ruohikolle piknik aikaan.

Seitsemän tuumainen näyttö on edelliseen kahdeksan tuumaan Fonepadiin verrattuna hyvinkin samankaltainen tuntumaltaan, itse asiassa MeMO Padin 7 tuuman IPS-paneelin tarkkuus on 1920 x 1200, Fonepadissa tarkkuus oli vain 1280 x 800. Näyttö on tarkka ja sen katselukulmat ovat hyvin laajoja (178 astetta).

Äänimaailma:

Fonepadissa ollut äänenlaatu oli paras äänikokemukseni kaikkiin käyttämiini mobiililaitteisiin verrattuna, MeMO Pad 7:n kaiuttimet eivät ole sen kummoisempia kuin muissakaan perustableteissa joten sieltä on turha yllätyksiä odotella.

Kaiuttimet on myös aseteltu perinteisesti siten että mikäli käyttäjä pitää tabletin reunoista kiinni, peittyvät kaiuttimet kämmenen sisään ja ääni madaltuu.

Ohjelmisto: Android & ZenUI:

Ohjelmistopaketti on hyvin pitkälle samanlainen Fonepadin kanssa joten niihin ei tarvitse pahemmin tässä jutussa paneutua.

Pikaisesti voidaan kuitenkin esitellä Asuksen omista sovelluksista aikatapahtumasovellus What's Next joka asettuu Androidin työpöydälle sekä lukitusnäyttöön tyylikkäästi ja esittää niin tehtävät kuin myös kalenteritapahtumat vihdoinkin samassa käyttöliittymässä. What's Next tukee myös Googlen Taskia eli tehtäväpalvelua joka on plussaa nykypäivänä.

Sekin täytyy mainita että MeMO Pad vaikuttaa olevan hieman ripeämpi lataamaan sovellukset, eikä jumittumista kotiruudulle palautuessa tule läheskään niin paljon vastaan kuin Fonepadissa, vaikka hetkittäisiä jämähdyksiä myös tässä tuli vastaan turhan usein.

Testiin tulleessa MeMO Padissa oli tosin kaksi gigatavua keskusmuistia joka oli tuplasti enemmän kuin Fonepadissa.

Käyttöönotto sekä ohjelmistopäivitykset:

Laiteohjelmapäivitykset asennettava käsin:

Asuksella on kummallinen tapa tarjota laiteohjelmistopäivityksiä, MeMO Padin tukisivulla on tarjolla tuorein versio laitteen käyttöjärjestelmästä, jota ei voi ladata jostain syystä Androidin ohjelmistopäivityksen kautta automaattisesti.

Kyseinen päivitys ei tuo ainakaan vielä uutta käyttöjärjestelmäversiota laitteeseen vaan hieman hiotumman version KitKatista (4.4.2) jossa on korjattu jotain pienempiä virheitä. Tämä ohjelmistopäivitys ladataan laitteeseen käyttäen MicroSD muistikorttia.

Ohjelmistopäivitys tarjotaan noin gigan kokoisena .zip pakattuna tiedostona joka siirretään sellaisenaan muistikortille, kun muistikortti asennettaan tablettiin tunnistaa se päivitystiedoston ja pyytää käyttäjää päivittämään järjestelmän, tämän jälkeen päivityksen seuraavat vaiheet ovat automaattisia.

Androidin sovellukset:

Aina kun ottaa uuden Android laitteen käyttöön, on syytä käydä hetimiten Google Play sovelluskaupassa asentamassa laitteen mukana tulleiden sovelluksien päivitykset ennen kuin oikeastaan mitään muuta laitteella tehdään.

MeMO Padin kanssa päivitettävää todellakin riittää, sillä kaikki Asuksen itse luodut perussovellukset ovat päivitettävissä ja niitä on mukana toista kymmentä, tämä ei välttämättä ole huono asia sillä Asuksen luomat sovellukset ovat erittäin hyvin onnistuneita vaihtoehtoja esimerkiksi Googlen Kuville tai Google Drivelle.

Luonnollisesti myös muut mukana tulevat ohjelmat kuten Googlen, Youtube, Gmail ynnä muut ovat listalla mukana joten päivityksiin kuluu helposti aikaa jonka voi hyödyntää vaikka keittämällä muutama kupponen kahvia.

Huomasin myös, että mikäli Google tilillä omaa myös muita Asuksen laitteita, on osa MeMO Padissa olevista ns. piilo-ohjelmista myös päivitettävissä.

Nämä päivitykset eivät kuitenkaan näy automaattisissa päivityksissä vaan ne pitää osata etsiä Omat sovellukset->Kaikki välilehdeltä, kyseinen välilehti listaa kaikki ohjelmat ja pelit joita Google Playsta on ladattu tilille kirjautuneista laitteista, osassa Asuksen luomissa ohjelmissa näkyy listauksessa kohta "Päivitä" ja ohjelma täytyy päivittää käsin jostain syystä.

Mahdollisesti syy voi olla se että näitä päivityksiä ei ole optimoitu tai tarkistettu MeMO Padille ja siksi niitä ei näy automaattisissa päivityksissä, toinen syy on sitten vain yksinkertainen virhe joko Google Playn järjestelmässä tai Asuksen sovellusjulkaisussa.

Yhteensopivuusongelmiakin on, esimerkiksi Suomessa suosittua MTV Katsomoa ei MeMO Padiin voi asentaa Google Playn kautta, tai siis ainakaan testiin tulleeseen laiteversioon.

Kun päivitykset on lopulta ajettu laitteeseen voi asetuksien asettamisen aloittaa ja helpon ja virtaviivaisen käyttöliittymän avulla, esimerkiksi tiliasetukset löytyvät asetuksista nopeasti, ja uudet ohjelmat näkyvät sovelluslistauksessa aina viimeisimpänä jolloin ne on helppo löytää.

Käyttöliittymän personointi:

Laitetestissä: Asus Fonepad 8

Asus julkaisi viime vuoden lokakuussa Asus Fonepad 8 Android tabletin jossa sykkii sisällä Intelin Atom -prosessori. Saimme mahdollisuuden tutustua laitteeseen parin kuukauden testijaksolla.

<note> Testiin saapunut laite sisälsi 3G-modeemin sekä puhelinominaisuudet, jopa kahdella SIM-korttipaikalla, en testannut Fonepadin mobiiliverkko-ominaisuuksia, vaan käytän laitetta vain WLAN-ympäristössä testauksen aikana. </note>

---

Asus Fonepad 8 on ulkoisesti hyvinkin miellyttävä vaikka noin 10” tabletteihin tottunutta testaajaa hämäsikin alussa kahdeksan tuuman koko, laite näytti ja tuntui aivan liian pieneltä, “Mitä tuolla rimpulalla voi muka tehdä?”

Vastaus itselleni, paljonkin.

Erinomainen näyttö ja sopiva mukaan otettavaksi:

Ennakkokäsitykset laite korjasi saman tien pois, sillä 1280 x 800 tarkkuuden IPS-paneeli vaikuttaa hyvinkin pystyvältä eikä koko oikeastaan haitannut edes kokonaisen elokuvan katselussa vaikka näyttö periaatteessa onkin pieni, IPS-paneelia pystyi katsomaan myös hyvinkin pienestä kulmasta jolloin näytön ei tarvinnut aina sijaita suoraan katsojan silmien edessä, tämä mahdollisti varsinkin sen että laitteen pystyi ottamaan helposti mukaansa ja asettamaan sen hetkeksi hieman sivuun, ilman että elokuva olisi pitänyt pysäyttää.

Tabletti on myös erittäin kevyt kanniskella mukanaan, eipä se painakaan kuin vajaa 380grammaa, aivan housuntaskuun se ei kokonsa puolesta kuitenkaan mahdu. Laite vaikuttaa käsissä hyvinkin kestävältä, eikä näyttö tai runko naarmuuntunut testin aikana vaikka tabletti usein oli avaimien kanssa samassa takintaskussa heiluskelemassa.

Automatkoilla laitteen 8” näyttö on juurikin sopiva navigointiin sekä kevyeeseen viihdekäyttöön vaikkapa takapenkin kauhuille, laite ei paina liiaksi joten lapsenkin on sitä helppo pitää käsissään tai sylissään.

Ohjelmisto toimii Fonepadissa sillä tavoin että se piilottaa Androidin näyttöpainikkeet sekä ilmoituspalkin koko ruutua vaativien sovellusten ajon aikana, joten peli -tai elokuvaelämys ei kärsi vahinkopainalluksista. Valikon ja painikkeet saa esiin kuitenkin vetäisemällä näytön ala -tai yläreunaa.

Ulkoisesti uskottava, mutta...:

Tabletti on ulkoisesti uskottava kapistus ja sen takana oleva kumimainen pinta tarjoaa hyvän pidon käsille tai ylipäätänsä mihin vain alustalle johon sen asettaa.

Laitteen virta- ja äänenvoimakkuus painikkeet ovat kuitenkin hitusen verran liian syvällä tai takana, joten niihin ei pääse helposti käsiksi oikeastaan mitenkään, ilman etteikö laitetta täytyisi nostaa tai siirtää hieman. Painikkeet on selkeästi suunniteltu siten että niitä käytettäisiin vasemman käden sormilla kun laite lepää kämmenen päällä, asetelmaan on vaikea tottua, eikä allekirjoittanut tottunut siihen oikeastaan koko testin aikana sillä tablettia ei mitä ilmeisemmin tullut pideltyä niin sanotusti oikeaoppisesti käsissä.

Muita fyysisiä painikkeita tabletista ei sitten löydykään vaan kaikki käyttöliittymäpainikkeet ovat ohjelmallisia, niiden käyttö ei juuri eroa muista samalla tavalla suunnitelluista näyttöpainikkeista, ruutukaappaus tosin tehdään pitämällä sovellusvaihtajapainiketta pohjassa.

Liittimiä laitteessa on muutama, MicroUSB liitin löytyy laitteen yläkulmasta kuten myös ääniliitin. Koska tabletin akku ei ole irrotettavaa mallia, ei myöskään takakansi ole avattavissa, siksi SIM-korttipaikat sekä muistikorttipaikka on sijoitettu laitteen vasempaan kylkeen, muoviläpän alle joka suojaa liittimiä roskalta.